Keskustelu

Mist tiedät et oli suuret peura ja hirvikannat jos ei ollu ihmisiikään...
ajattele mitä kirjotat

Jos halutaan ymmärtää pienpetojen merkitys riistakannalle, on mentävä aikaan, jolloin ihmistä ei vielä Suomessa ollut. Suuret metsäpeura- ja hirvikannat vallitsivat ja jänis- ja kanalintukannat olivat monikymmenkertaiset, nykyisiin verrattuna. Ja ennenkaikkea petoja ei metsästänyt kukaan. Pitää ymmärtää että tämä petojen runsaus on se perusedellytys runsaille riistakannoille.

Oot sie piru fiksu mees tiäl ku ee kukkaa taaplanna mait ja mantui niin sie tiijät mite paljo tiäl köpötelly elukoi!!!

No minkä perässä se ensimmäinen luolamies sitten Suomeen tuli? Tietysti runsaiden riistakantojen, ja näiden ensimmäisten asukkaiden tekosia voi ihailla vaikka kalliomaalauksissa, tai maastosta löytyvistä peurakuopista yms.

Meilläkin on peuran makuupaikkoja tossa lumessa tuhannen vuoden
takaa...

Römpötti Ittöpmör:

No minkä perässä se ensimmäinen luolamies sitten Suomeen tuli? Tietysti runsaiden riistakantojen, ja näiden ensimmäisten asukkaiden tekosia voi ihailla vaikka kalliomaalauksissa, tai maastosta löytyvistä peurakuopista yms.

ja väität että suuret riistakannat?olitko paikalla kenties?

No minkä perässä se ensimmäinen luolamies sitten Suomeen tuli?

No supien tottakai :D

No jos vähänkään päänsisältä löytyy jotakin, niin historia suurista metsäpeuramääristä Suomessa pitäisi olla hallussa. Myös muualla on ennen ihmistä ollut runsaat eläinkannat, mainitaan vaikka Pohjois Amerikan biisonit.
Ja metsäpeuroille on kaivettu aikoinaan suuria kuoppia, joihin peuralaumat ajettiin.
Lainataan vähän wikipediasta, kun ei muuten uskota:
Metsäpeuraa tavataan vain Suomessa ja Karjalan tasavallassa, Venäjällä. Vielä 1600-luvulla metsäpeuroja tavattiin kaikkialla Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.[2] Venäjän Karjalassa levinneisyys ulottui 1700-luvulla Kantalahdesta Äänisjärvelle. Myöhemmin poronhoito ja liiallinen metsästys alkoivat verottaa kantaa etenkin Suomessa.
Metsäpeura oli kivikaudelta lähtien suomalaisen erä- ja pyyntikulttuurin tärkeimpiä saaliseläimiä, mikä johti sen häviämiseen nykyisen Suomen alueelta 1800-luvun lopulla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4peura

Taas kerran myyräpuolen faktatiedot olivat totuudenmukaisia.

tosi on :

Meilläkin on peuran makuupaikkoja tossa lumessa tuhannen vuoden
takaa...

minäkin olin näkevinäni eilen peurapukin jäljet, tossa takapihalla.
oli kahlannut lumessa, ruokaa etsien...
epäilisin, että jäljet oli n.4vuotta vanhat!...

eiköhän ne entisten aikojen riistakannat kuitenki johtuneet paljolti siitä että ihminen oli kaventanu niiden elintilaa aika vähän. ei ollu teho metsätaloutta ja salomaat laajoja ja rauhallisia, oli tilaa elää pedoilla niinkun saaliseläimilläkin

on ne pedotkin saaliseläimiä!!!!!! saanen muistuttaa..

wikipediaan mars mars!!

Kenenlle toi oli kohdistettu???

jos haluat kommentoida toisen tekstiin, niin lainaa nappia, kun painat ni voit kirjottaa....

wikipedia onkin tosi luotettava lähde, sitä kun ei pysty kukaan
muokkaamaan mielensä mukaan...

siellä on jos jonkinlaista tietoo...ja päivitetään väh. kerran viikkoon.

No jos ette wikipediaa usko, niin tässä lainausta yliopiston tutkimuksesta:
Suomi asutettiin uudelleen kivikaudella
Pienet paikalliset mutta liikkuvaiset yhteisöt, ehkä 50 hengen ryhmiä
Talvi- ja kesäleirit, rauhanomainen yk (ei linnoituksia)
Toimeentulon perusta hylje, lohi ja peura ja keräily
Luonnonuskonnot, luonnon sakraalisuus
Silti paikallisia vaikutuksia; ilmeisesti grönlanninhylje tapettiin Itämereltä sukupuuttoon – päijänteennorppa?
Maatalous-Suomi
ennen vuotta 1720


Vetäytyvä saamelaisasutus elää kalastuksella, peuran ja hirven metsästyksellä - porotalouteen vasta Lapissa
Maa jakautuu pelto- ja kaskiviljelyalueisiin
Joissa lohen, rannikolla silakan ja hauen pyyntiä
Rannikon talonpoikaiskolonisaatio, ruotsalainen valtiovalta, aateli ja kirkko sekä vievät parhaat viljely-, metsästys- ja kalastusalueet
Valtiokirkko syrjäyttää ja stigmatisoi luonnonuskonnot – tulos synkretismi
Ryöstöpyynti harvensi turkiseläinkantaa ja lohikannat paikoin uhanalaisiksi.Esiteollinen Suomi:
ryöstötalouden esivaihe 1720-1870


Maa- ja karjatalouteen perustuvan väestöräjähdyksen ja toimeentulokriisin aika
Parhaat kaski- ja laidunmaat ja kalavedet intensiiviseen käyttöön; pyyntikulttuuri loppuu
Jättimäinen asutus-, raivaus- ja ojitustyö maataloustuo- tannon maksimoimiseksi
Tervakauppa kytkee Suomen kv. talouteen


lyhentyneestä kaskikierrosta ryöstöviljelyä (esim. Koli)
järvenlaskut paikallisia ekokatastrofeja; laskujen riistäytyminen (esim. Höytiäinen 1850)
petoeläinten ja -lintujen hävitys alkuun
majava ja metsäpeura metsästetään sukupuuttoon
tapporahajärjestelmä institutionalisoituu
suurten petoeläinten kannat romahtavat
tapporahat niittävät kaikkea mahdollista
http://74.125.77.132/search?q=cache:hzYFi15UPtcJ:www.joensuu.fi/historia/po werit/laakkonen/YH_2.ppt+mets%C3%A4peura+historia+tutkimus&cd=6&hl=f i&ct=clnk&gl=fi

Älä nyt enää hyvä mies jaksa...

Pelto- ja metsämyyrät aiheuttivat viime talvena 15-20 miljoonan euron taimikkotuhot Etelä- ja Keski-Suomessa.

Metsäntutkimuslaitoksen kokoamien tietojen mukaan tuhoja syntyi jopa 20 000 hehtaarin alueella, kun edellisenä huippumyyrävuonna 2005 vahinkoala jäi neljäsosaan tästä.

Myyriä oli syksyllä 2008 ja seuraavana talvena monin paikoin enemmän kuin kertaakaan Metlan liki 40-vuotisen seurannan aikana. Tuhoa syntyi erityisesti maan sisäosissa Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Savossa. Myyrien arvellaan tuhonneen 30-40 miljoonaa puuntainta. Arviot perustuvat metsäkeskuksilta saatuihin tietoihin.

Tälle vuodelle ei odoteta suuria tuhoja, vaikka myyrillä onkin ollut paksun ja vakaan lumipeitteen alla hyvät olot. Kolmivuotisen syklin perusteella seuraava myyrähuippu on luvassa syksyllä 2011.

mainittavia myyrätuhoja, tuhot aiheutuivat holtittomasta myyriä pääravintonaan käyttävien yleispetojen (kettu,supikoira, ameriikan vesikko, näätä,mäyrä) täysin asiantuntemattomasta ja holtittomasta tappokampanjasta, joka jatkuu vaan. Saman kampanjan ansiokkaiden toteuttajien ansiosta kanalintukannat ovat alempana kuin koskaan.

syöty maan tasalle, pahoin vaurioitettuja taimikoita on ainakin viisinkertainen määrä.

Pöllöjä tippuu kuolleina puista

Nälkä on tänä talvena tappanut pöllöjä ennätystahtia Suomen metsissä, kertoo Luonnontieteellinen keskusmuseo tiedotteessaan.

Rengastustoimiston aineistojen perusteella käsillä on pahin pöllöjen kuolontalvi viimeisten 30 vuoden aikana: tähän mennessä rengaslöytöinä on tullut 83 varmasti nälkään kuollutta lehtopöllöä ja 51 viirupöllöä.

Nälkäkuolemien takana on muun muassa suureksi kasvanut pöllökanta, joka popsi pääravintonsa myyrät loppuun talven alkuun mennessä. Kylmä ja runsasluminen talvi ei keskusmuseon mukaan tilannetta auttanut, sillä se teki vähienkin myyrien metsästämisen hankalaksi.
http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/89214-joukkotuho-polloja-tippuu-kuolleina -puista

Niinpä niin..

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2085441&pos=no -tu

mulkvist:

Olen metsätaloudenharjoittaja,Erä-lehden tilaaja sen ensimmäisestä numerosta lähtien ja metsästäjä.
Kritisoin tapaanne poistaa metsätaloudelle tuhoisaa järjetöntä pienpetojenmetsästystä arvostelevat viestini.

Suurin osa metsästyksenharrastajista on muita kuin maanomistajia.

Metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen.

Myyrrää ampua 308:lla?

Tauti alkaa yleensä äkisti ja rajusti korkealla kuumeella. Tätä voi seurata päänsäryn ohella muita keskushermosto-oireita. Useimmilla on myös selkäsärkyä, vatsakipua ja pahoinvointia. Osalla potilaista esiintyy myös näköhäiriöitä. Joillain on myös pieniä verenpurkaumia iholla - onhan kyseessä verenvuotokuume, vaikka lievä sellainen.

harhainen:

Tauti alkaa yleensä äkisti ja rajusti korkealla kuumeella. Tätä voi seurata päänsäryn ohella muita keskushermosto-oireita. Useimmilla on myös selkäsärkyä, vatsakipua ja pahoinvointia. Osalla potilaista esiintyy myös näköhäiriöitä. Joillain on myös pieniä verenpurkaumia iholla - onhan kyseessä verenvuotokuume, vaikka lievä sellainen.

Myyrämetsästyskin on sidottu maanomistukseen?