Keskustelu

minkalaiset luontoelämykset ovat olleet upeita. voi liittyä mihin vaan mitä luonnossa liikkuessa on tapahtunut.

Tjaa-a,
viime kesänä aamuyöstä olin pysähtynyt metsätielle, jonkin ajan päästä huomasin edessäpäin suoralla tiellä tumman pisteen ja kun katsoin kiikareilla tarkemmin niin kyseessä oli hirvi joka katseli minua. Havainnon tekee erikoiseksi kuitenkin vasta se, että hirven ja minun välissä keskellä tietä oli ukkometso, joka sekin taisi seurata touhujani. Eivät ihan heti häipyneet, vaan toista minuuttia sain niitä seurata. Sumuinen aamu oli muutenkin "tunnelmallinen".

Harvinaisten lintujen näkeminen on aina mukavaa, joskus pesäpaikkojakin sattuu kohdalle.

oli varmasti hauska sekä tosiaantunnelmallinen kokemus. itselläni on luontokokemukset pääasiassa lapista. repojoella inarinkunnassa oli hieno nähdä hienoja vesilintuja poikueineen. yksi mieleenpainuva kokemus oli kun pääsi hyvin lähelle katsomaan hirveä,kun se söi vesikasvillisuutta joen rannassa. sai katsella jonkun aikaa ,koska tuuli oli siten ettei hirvi haistanut heti.luonto tarjoaa monenlaista annettavaa,pientä ja suurta.

Pari lisää tuli mieleen.
Olin kesäaamuna rämemetsässä ison suoalueen keskellä, seisoin paikallani kun huomasin kurjen kävelevän kohti. Se käveli melko rauhalliseen tahtiin lähemmäs, välillämme oli vain muutama mänty, joten sen olisi luullut huomaavan minut. Kun se ei tuntunut välittävän mitään niin itse liikahdin ja sanoin jotain ääneen kun kurki oli noin 10m päässä, kyllä kurki kääntyi ja muutaman askeleen otettuaan lensi kauemmas. Olisi varmaan pitänyt olla hiljaa paikallaan ja kokeilla kuinka lähelle olisi tullut.

Toinen samantapainen juttu tapahtui keskellä melko avointa suota. Linnut huusivat kovasti suon toisella reunalla ja näin kiikarilla että kettu siellä kävekee. No, sitten tilanne rauhoittui joksikin aikaa. Joskus n. 15min päästä huomasin ketun olevan keskellä suota ja kävelevän suoraan kohti. Olin taas melko avoimella paikalla, mutta liikkumattomana. Kettu asteli lähemmäs osoittamatta mitään kiinnostusta minuun, mutta tässäkin minulla petti pokka ja ketun ollessa jossain n.15m päässä puhuin ääneen, jolloin kettu nopean katseenvaihdon jälkeen käänsi suuntansa takaisinpäin ja juoksi karkuun. Tässäkin olisi voinut katsoa kuinka lähelle olisi tullut.

hei. sulla on ollut todella hienoja tilaisuuksia päästä hyvin lähelle eläimiä.itselleni tuli mieleen joutsenet.oli syksyilta ja ajoimme pois äkäslompolosta ,tulimme sillalle,pysäytimme auton ja edessämme usvainen ,kaunis aakenusjoki ja siellä kaikessa hiljaisuudessa uiskenteli joutsenpariskunta,lähestyen meitä. todella herkistyttävä,puhdas erämaan näky.Joutsenia tuli nähtyä lapin metsälammilla useammankin kerran.kuukkeli on kanssa jännä lintu,se tosiaan seuraa mukana kun kulkee kairassa.

Kun paljon liikkuu metsässä niin paljonhan siellä kohtaa kaikenlaista uskomatonta, "varsinkin kun kulkee kiirehtimättä ja katselee ympärilleen".

Itse olen näin keväällä seurailut Joutsenia ja opetellut uuden kameran käyttö niiden kanssa.
Ovat ne vain veikeitä lintuja nekin, tuntuu että niiden touhuja jaksaa seurata tuntikausia ja aina niissä löytyy uusia piirteitä.

Laitoin kuvia kotisivuilleni, käykää vilkaisemassa, ja on siellä tarinoita omista luontoelämyksistäni myöskin.
Osoite on: http://www.hirvikuiskaaja.fi/

Viimeaikaiset elämykset ovat karttuneet Espanjan luonnosta. Olemme vaimon kanssa ihastuneet erityisesti Pohjois-Espanjan luontoon, Pyreneiden vuoriston ja Picos de Europan kansallispuiston maisemiin.
Espanjassa on valtavasti patikointi- ja vaellusreittejä, ja kaiken kukkuraksi niistä on tehty loistava opas myös suomenkielellä:
http://www.topwalks.net/fi/index.htm
Sivustosta löytyy kaikki tarpeellinen: ajo-ohjeet, reittiselostukset, GPS-välipisteet, kartat, korkeusprofiilit ja valtavasti kuvia. Kasveista ja perhosista löytyy omat kuvasarjansa.
Niistä elämyksistä! Jokainen reitti on jo ollut elämys sinänsä, kun vuoristomaisemissa jokaisen mutkan takana on aina uutta nähtävää. Erityisen hienoa on ollut nähdä valtavat määrät elämiä - jopa kymmeniä kotkia kerrallaan, haukkoja, hirviä, kauriita, kerran ilves, vuoriston villikissoja ja erityisesti Asturiassa vapaana laiduntavia hevosia, villi kelttien hevonen (joka on oma rotunsa), villisikoja, murmeleita (Pyreneillä), liskoja...
Seuraava lähtö Potesiin (Kantabria) on jo loppuviikosta. Teemme jälleen iskun Picos de Europan vuorille.

Etelässä keväällä näin paljon joutsenia, kurkia ja kalasääskipariskunnankin pesäntekopuuhissa.
Erikoisemmista näkemistäni eläimistä mainittakoon kerran Pohjois-Norjassa näkemämme villikauris, joka oli kauempana olevan tunturin huipulla meidän ollessamme eräällä viereisellä samankorkuisella, matalahkolla tunturilla. Niitä en ole toiste nähnyt.