Keskustelu

Voi harmi! Meninkin kirjoittamaan alle sopimuksen. jonka lopullista esitysmuotoa en tiennyt. Hannele Pokan allekirjoittamassa vaelluskalalaissa on näin tyhmä kohta...

Taimenen kolmijaosta luovuttava Kalastuslaissa loheksi luetaan, jollei toisin säädetä, myös meritaimen, järvitaimen ja purotaimen eli tammukka sekä kirjolohi (Kalastuslaki 119 §). Purotaimen eli tammukka ei ole tunnistettavissa, josta syystä vaellustaimenen (ja lohen) poikasia pyydetään yleisesti jo ennen vaellukselle lähtöä purotaimenina eli tammukoina. Käytännössä mikään taimenelle säädetty alamitta (yleensä 40 cm) ei toimi. Se, että taimenet tapetaan jo poikasina, on suurin taimenenkantoja uhkaava tekijä sisävesillä Suomessa.
Geneettisesti on vain yksi taimen, on tämä sitten merestä tai järvestä jokivaellukselleen lähtenyttä kantaan. Näin ollen taimenen kolmijako laissa on vanhakantainen. Tammukka ja purotaimen käsitteinä tulee poistaa Suomen laista ja kirjoittaa lakiin vain yksi taimen.
...Ja minä kun olen taistellut, että poikani 3v saisi laillisesti onkia tammukoita Ylä-Lapin puroista ja lammista. Muilta osin tuo Lohiadressi on minun oikeudentajuni mukainen. Mutta että. emmekö me lappilaiset muka tiedä mikä on tammukka. Eihän kiljuhanheakaan saa metsähanhena ampua. Eikä tällä perusteella voi rauhoittaa koko räpyläkaartia. No sainhan lisää vastustajia lähipiiristäni, mutta taistelu jatkuu..

Tällaisenaan vaelluskalalaki on fiasko!
Hyvä Hannele!
Tässä ehdotukseni vaelluskalalain uudelleen muotoiluun:
- Vaelluskala laissa pitäisi mielestäni käsitellä vaelluskalojen vapaata pääsyä neitseellisille kutualueilleen. Siis velvoittaa toimivien kalateiden rakentamiseen. Ja valvoa lajien menestymistä, sekä kansalaisten oikeutta myös hyödyntää järkevästi tätä luonnonvaraa. Tällainen umpimähkäinen kielto lajien tai rotujen olemassa olosta, saa sekä kalat että kalastajat todella pahoinvoivaksi, ja aiheuttaa laittomuuksia.

Lähetin lohiadressiin kutakuinkin tuon edellisen viestin.
Antti Sorro vastasi meiliini, en kuitenkaan laita sitä foorumille (kirjesalaisuus).
No tuosta omasta vastauksesta voi päätellä kuitenkin hänen kantansa. Niin, kysyihän kantaani Lohiadressiin, annoin vastaukseksi kannattavani Lohiadressia ja jopa vaelluskalalakia, joka ei kuitenkaan sovi ainakaan Ylä-Lapin latvavesiin.


Hyvä Antti!
Vastaan sinulle lyhyesti tästä tammukka-asiasta. Et lienee lukenut riittävän tarkasti pitkää foorumiani.
En minäkään (anteeksi vain) ole kyllä paneutunut sinun motiiveihisi ehkä riittävästi.
Annan kuitenkin tässä yhden esimerkin Lapin joet Teno-, Tornio-, Ounas- ja Kemijoki muodostuvat puroista joita on varovastikin 1500 ja varovastikin arvoituna 2/3 on ns. tammukkapuroja, eli 1000. Edelleen, sama varovainen arvio tammukoiden määrästä on puroa kohden 5000 kpl. Tekee viisi miljoonaa tammukkaa, jos Tuunainen on arvoinut 100 000 tammukkaa ongittavan ja maininnut ne vaellustaimeniksi, en siltikään olisi huolissani. Olen kuitenkin tietoinen paljosta määrästä lampia ja puroja, joiden taimenkanta on kääpiöitynyttä alikalastuksen vuoksi ja näissä vesissä ei tammukalle ole mahdollista vaeltaa muuta kuin alaspäin, jos sinnekään.

Miksi sitten tammukoita pitäisi pyytää?
Emmehän me suuret kalastajat vakavissamme tammukoita edes pyydä.
Mutta lapsillemme se on ensiarvoisen tärkeää, sillä Lapin suurimpana huolena pidän lastemme kasvatuksellista tilaa. Huumeet ja virtuaalimaailmat valtaavat tulevaisuudelta pohjaa, yhä enenevässä määrin. Urbanisoituminen ja luonnosta vieraantuminen on tätäpäivää jo syrjäisimmissäkin kylissä. Harrastus mahdollisuudet ovat olemattomat ja joutoaikaa rasitteeksi asti. Viime kädessä vanhempien vastuulla on lastemme niin sielun kuin ruumiinkin hoito. Tammukan kalastus on lääke tähän, se tapahtuu erämaidemme syvimmissä ja sielukkaimmissa osissa. Viemällä lapsesi erämaahan ja opettamalla perinteisiä selviämiskeinoja, voi lapseesi syttyä sellaisen kipinä jota ei edes urbaaninen ja luonnosta vieraantunut yhteiskunta pysty enään kitkemään.
Näin he kantavat sitä tulta koko elämänsä ja ovat todellisia luonnonsuojelioita, jotka ymmärtävät metsiemme ja tuntureidemme sielun. Eivät he ehkä pärjää enemmistölle, mutta itsesä he kunnialla luotsaavat. Eivätkä he ole mitään "tilasopellejä" jotka tilanteen vaatiessa vetävät hihasta milloin minkäkinlaisia lukuja, eivät politikoi.
No voihan tämä kuulostaa paatokselliselta, mutta on totta. EK

Vaelluskala- ja vesivoimavaalit lähestyvät. Pohjoisen päälehdet Lapin Kansa ja Kaleva työntävät kilvan juttua vesivoimasta – liekö sattumaa, kun muutoin aihepiiri ei toimitusta ole suuremmin kiinnostanut :)

Iijoen ym. vesistöjen vedessä on vielä sähköä talteen otettavaksi – direktiivit, lait ja muut ympäristön suojeluun tehdyt työt ja toimet sekä menetetyistä vesivoimahyödyistä maksetut korvaukset ovat kevyttä tavaraa. Vesivoimayhtiöillä on nyt ylettömän tärkeä tehtävä, nimittäin maailman pelastaminen ilmaston lämpenemiseltä. Puoluekentästä vaalilupauksen vesivoiman rakentamisen edistämisestä ovat antaneet kokoomus ja keskusta.

Historian valossa vesivoimayhtiöiden tehtävä on ollut paljon ”maailman pelastamista” raadollisempi käsittäen mahdollisimman suuren energiahyödyn tuottamisen vesiluonnon kustannuksella. Hienojen lohijokiemme raiskauksen jälkeen mentiin jo tovi jokien suojelulinjalla, mutta nyt hetkessä ajat ovat taas muuttuneet. Tällä kertaa yhteiskunta suorastaan tyrkyttää yhtiöille jatkorakentamista hehkuttamalla uusiutuvien energialähteiden puolesta, CO2-päästöjen alentamisesta jne. Näin ollen eri intressitahojen näppejä polttelee aivan silmittömästi virtavesistä otettavissa oleva loppu energiahyöty.

Aiemman vesivoimarakentamisen ympäristöhaittojen korjauksiin on tarvittu niin EU:n kuin suoraan muuta yhteiskunnan rahoitusta ja apua. Ei ole miljardeista riittänyt kuin murusia ympäristönhoitoon eikä juuri yhtään vaelluskalojen palauttamishankkeisiin. Kun yhteiskunnan suotuisalla avustuksella on kymmeniä vuosia rakentamisen jälkeen panostettu vanhojen jokiuomien kunnostamiseen, niin sitten kyllä asia tuodaan esille hienoina ekotekoina…

Rakennetun Iijoen kuivien jokiuomaosuuksien kunnostuksesta on laadittu esitys (avautuminen kestää hetken): http://www.pvo.fi/layout/default/image/flash2/index2.html
Esityksen jälkeen voi kukin miettiä mille kohderyhmälle tuollainen on tarkoitettu :)

Mukaansa tempaava ja tietopohjainen lukupaketti on tämä uusin Erä 3/2007 – erityisesti nostan hattua pääkirjoitukselle ja Ari Mannisen jutulle kalavesien hoidosta ym. Väheksymättä aiempia numeroita, niin kyllä nyt on toimitettu mallikas lehti.

Erä 3/2007 kirjoitti myös lohiadressista. Seppo Suuronen antoi tunnustuksen hankkeen puuhamiehille, esitti huolestumisen Itämeren tilasta ja toi lohiasiaan ratkaisumallia maailmalta. Itse jutussa tiedot velvoitehoitojen poikasistutustuloksista kuvattiin masentaviksi. Mitäpä muuta voisi asiasta kirjoittaakaan, kun kriittistä tietoa ei tutkimuksista julkisuuteen jaeta. Ennen valtion tuottavuusohjelman leikkauksia vapaiden jokien kutualueille tehtyjen elvytysistutusten huikean hyvistä istutustuloksista ja toiminnan alasajon vaikutuksista lohikantojen taantumiseen täytyy kansalaisten tehdä omat päätelmänsä. Tilanteessa, jossa sama toimija sekä tutkii omia tekemisiään että säästää, jää johtopäätelmien teko muille :) Istutusten osalta lohiadressi-juttu siis toisti turhan yksipuolisesti meille syötettyä kuvausta, sellaista kalastuspoliittisin tarkoitusperin värittynyttä ”viherpiiperrystä”. On myös huomattava, että poikaskuolleisuutta ollaan vasta selvittelemässä ja puhutaan vielä suurelta osin tutkijoiden näkemyksistä – meri on suuri, toimijoita ja tekijöitä on paljon ja asia on erityisen monimutkainen tutkimuskohde.

Toisessa jutussa Ari Manninen sivusi vesivoimarakentamista ja tulevia eduskuntavaaleja. Kirjoittaja toivoi vuorokeskustelua poliitikkojen ja äänestäjien välille ja kannusti rohkeasti kyseenalaistamaan poliittisten ryhmien ns. ”ryhmäkurin”. Arvostan Ari Mannisen tapaa kirjoittaa tietopohjaisia artikkeleita. Ymmärrän myös, ettei lehden rooliin kuulu ottaa kantaa politiikkaan – enkä sitä myöskään halua harrastusjulkaisulta. On kuitenkin tosiasia, että Pohjois-Suomessa ollaan käynnistämässä pitkästä aikaa koskisotia. Näkyvästi lisävesivoimarakentamisen takana toimivat kokoomus ja keskusta ja pohjoisen valtapuolueina näitä peesaavat maakuntaliitot. Muutaman päivän päästä julkistetaan Iijoen jatkorakentamistavoitteet, ks. http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/index.php?id=4&news_id=261&archive= &PHPSESSIDJCF=331fe64236d8dcf247f28cd97e737d10

Erän toimitus jatkaa vilpitöntä ja rohkeata linjaa kannanotoissaan ja ylistyksiä satelee kentältä. Ei ole turhaa puhua vaelluskalojen tullevaisuuteen vaikuttavasta politiikasta suoraan. Onhan mm. Perämeren villilohi sukupuutonpartaalla ja Suomen valtakoneisto pyrkii politiikallaan, kaikkea muuta kuin pelastamaan luontoa. Eikä suinkaan ole vähäisempi asia Pohjois-Suomen elinvoiman kaventaminenkaan, mihin tuo poliittinen tähtäin on kohdistettu. Lohi toisi elintasoa ja hyvinvointia jo pelkällä läsnäolollaan, Pohjolan karuihin kairoihin. Ei sitä voi rahalla mitata.

Yle Lapin Radio tänään 1.3.2007:

”Enemmistö puoluejohtajista vastustaa uusia tekoaltaita 01.03.2007
Suomen Luonto-lehden kyselyssä keskustan Matti Vanhanen ja kokoomuksen Jyrki Katainen kannattavat Vuotoksen ja Kollajan lisärakentamista. Kaikki muut eduskuntapuolueet vastustavat sitä. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan Vuotoksen ja Iijoen Kollajan allashankkeet tuottaisivat muutaman promillen lisän Suomen sähköntuotantoon. Natura-suojelualueverkostoon kuuluvan Vuotoksen allashanke on kumottu korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ja Iijoen koskien suojana on koskiensuojelulaki.”

Tuosta löytyy eri puolueiden kannanotot:
www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/SLvaalikysely

Kristillisdemokraatit mahdollisesti hyväksyvät jo rakennettujen jokien lisärakentamisen, mutta sanovat EI tekoaltaille. Ruotsalainen kansanpuolue vastaa EI Vuotokselle, muille hankkeille rajoitettu EHKÄ. Muut puolueet katsovat, että suojelulait on laadittu ja asia on LOPPUUNKÄSITELTY.

No mitäpä tuohon ”tutkimukseen” sanoisi. Eilen keskustelin lohiasioista tuttavieni kanssa. Meistä kukaan ei harrasta politiikkaa tai muutoinkaan ole missään aktivismissa mukana. Olemme tuiki tavallisia suomalaisia veronmaksajia - joskin koulunpenkkejä reippaanpuoleisesti kuluttaneita :) Meitä yhdistää luontoharrastukset, kalastus ja tässä porukassa myös metsästys. Vanhin seniori sanoi heittäneensä vaalilipun roskiin, yksi sanoi äänestävänsä protestiksi radikaaleja, yhden mielipiteen mukaan hänen ehdokkaansa hoitaa hommat vaikkakin puolue ajaa vesivoiman lisärakentamista jne. tuota rataa – omasta mielipiteestäni en sano muuta kuin, että olen ö aapisen reunalla hukassa…

Sanomalehti Kaleva kirjoittaa tänään 5.3.2007:
”Pohjolan Voima on valmis rakentamaan kasvihuonepäästöjen hillitsemiseksi vesivoimaa Iijoella.”

Hanke sisältää rajusti säännösteltävän – pinnanvaihtelu 9,5 m - Kollajan tekoaltaan ja siihen liittyvän säännöstelyvoimalaitoksen. Vesivarasto luo lisäksi kannattavaksi alimmaisen Raasakan voimalaitoksen tapaan asentaa kolmannet koneistot yläpuolisiin neljään voimalaitokseen. Kollajan allas hautaa alleen 5000-7000 ha:n alueen. Säännöstelyn alarajalla ”järvi” kutistuu vain 1000 ha:n suuruiseksi, jolloin vesijättömaata on vuodenajasta riippuen tuhansia hehtaareita.

Surullista tässä kokoomuksen ja keskustapuolueen linjauksillaan esiin nostattamassa vesivoimahankkeessa on vielä vapaana virtaavan keskisen Iijoen tuhoutuminen. Vapaa jokiosuus padotaan ja vesi ohjataan juoksemaan tekoaltaaseen. On selvää, että tämä on viimeinen niitti haaveille palauttaa vaelluskala kutemaan nykyisten voimalaitosten yläpuolelle.

Iijoen vesistöalue on urheilukalastajien suosikkikohteita. RKTL:n laatiman ”Suomi kalastaa 2005”-tutkimuksen mukaan suosituimmalla kalastusalueella Pohjois-Päijänteellä kalastettiin yli 0,5 miljoonaa pyydyspäivää vuonna 2005. Seuraavaksi suosituimmat kalastusalueet olivat Näsijärvi ja Iijoen vesistö, jotka ylsivät kumpikin lähes 0,5 miljoonaan pyydyspäivään. Kymmenen suosituimman alueen joukkoon ylsivät myös Suur-Saimaa, Kuusamo, Puula, Pielinen, Etelä-Kallavesi, Längelmävesi ja Helsingin merialue.

Maahamme on nyt synnytetty aivan uusi tapa ajatella: Raiskaamalla Suomen luonto pelastetaan muu maailma ilmaston lämpenemiseltä!

Palataan Kalevan uutisoimaan voimayhtiön hyväntekeväisyysuutiseen – siis yhtiön haluun hillitä kasvihuonepäästöjä. Aiemmin yhtiön tehtävä oli hankkia osakkailleen mahdollisimman halpaa sähköä - ja lienee näin vastaisuudessakin :) Toki yhtiölle raha kelpaa, jos poliitikot sitä näin tyrkyttävät. Liekö tuo tuollainen suomaiseman tekoallas metaani-, CO2- ym. päästöjen suhteen myöskään aivan ongelmaton? Jutun toimittajalta oli ekohuumassa tämä puoli unohtunut jostain syystä aivan kokonaan? Kaikki tietenkin tietävät, että metaani on myös kasvihuonekaasu :)

Itse olisin tyytynyt näin ensialkuun laeilla suojellun ympäristön raiskausta hillitympiin keinoihin CO2-päästöjen alentamiseksi. Esimerkiksi naapurimaamme Ruotsi antaa verohelpotuksia dieselautojen hankintaan – jo tällaisilla eleillä lasketaan noin 20 % liikenteen ko. kasvihuonekaasupäästöjä. Ja näitä keinoja on paljon – ei pidä myöskään unohtaa energian säästämistä.

Työtä ja toimeentuloa tarvitaan maakuntaan - ja mielellään pysyviä sellaisia. Vesivoimarakentaminen tuo vähän lisää kiinteistöveroja - muutoin rakennushankkeen paikallisia työllistämisvaikutuksia voi verrata siihen, että laskee lämpimikseen pakkasella housuihin...

Tehdäänpäs asian kuumentamiseksi taas pikku Provosaatio!
Mikään ihmisten aiheuttama toimi, ei tähän päivään mennessä ole tuhonnut Lapin luontoa niin paljon kuin vesivoiman rakentaminen.
Ei Metsähallituksen suorittamat valtaisat avohakkuut aurauksineen, sillä "aika haavat parantaa". Näin parantuu myös Tsernobylin ja Novaja Zemiljan säteilyt, laimenee aikain saatossa nekin.
Mutta Kemijoki ei parannu, ei Lokka, ei Porttipahta, eivätkä ne lukuisat muut vesirakennuksen aiheuttamat tuhot joita Suomen valtio on ahneudessaan aiheuttanut Lappiin. Lappiin sen vuoksi, koska vähäinen asukasmäärä ei parjää valtaväestölle. Se on siirtomaapolitiikkaa puhtaimmillaan. Eikä parannu se lappilainen itsetunto joka on rakentunut vuosituhansien aikana näiden valtaväylien luonnonrikkaudesta.
Sama meno jatkuu nyt Oulun läänissä ja Kainuussa. Ja keskittäminen on koko valtiovallan etu ja päällimmäinen tahto, sillä laillahan juuri nuo syrjäseudut hiljennetään.
Ei meidän tarvitse enään vihata Ryssää, vihatkaamme omaa ahnetta junttaamme.
Älkää unotako näitä vääryyksiä, älkääkä antako vihanne laantua.
Amnestyllä olisi töitä Suomenmaassa!

Puhut täyttä asiaa. Nautinto lukea tekstiäsi. Kiitos Sinulle erittäin hienoista kommenteista.

P.S. Ikävästi nämäkin ovat aivan väärän topikin alla. Miksi kysyä Hartsalta tämänkaltaisista asioista, johon Puolenpolven "Tenolainen" ei osaa vastata, todennäköisesti ei paljon kiinnostakaan .... Ylläpidolle miinus :(

Mielellään sitä osallistuisi tähänkin keskusteluun, mutta tämä Hartsan palsta ei oikein sovellu asiapitoisille keskusteluille. Liian yleisaineisiin viittaava, sanoisin.Vähän jää sellainen olo kuin olisi kusella toisen eteisessä.
Esalle ja Kyselijälle kiitos,teitä viitsii seurata.

Näiden nettisivujen uudistamisen jälkeen tiedustelin aihealuiden uudistamisen perään. Ja näin vastattiin:

"Jäsennyksetkin ovat menossa ajan tasalle, mutta koska me emme mahda täällä toimituksessa aihealueiden otsikoillekaan yhtään mitään, odottelemme bittinikkarien toimivan tässäkin asiassa. Puutelista on mennyt eteenpäin jo aikoja sitten, mutta koska sama porukka rakentelee yhtä aikaa useita Yhtyneiden Kuvalehtien nettisivuja, asiat edistyvät hitaasti tai vielä hitaammin..."

Ylläpito
Erä

Kyselijän lainaama viesti pitää edelleenkin paikkansa...me voimme vain järsiä kynsiämme ja seurata sivusta miten asiat edistyvät. Ja toivoa, että kaikki eivät hermostu vallitsevaan tilanteeseen...

Ei ole Hartsan vika, että ollaan hänen palstallaan. Hänen palstastaan minulla on vain pelkkää hyvää sanottavaa. Tenosta kiinnostuneet ovat saaneet paljon apua ja ajanvietettä tämän palstan tiimoilta. Uudestuksen jälkeen olen ollut huomaavinani häiriköiden harvenemista. Se jos mikä, edesauttaa asioiden syvällisempää pohdiskelua. Tällaiset otsakkeet muodostuvat usein pienestä ideasta ja kasvaa suureksi puuksi, sitä sanotaan rönsyilyksi. Nämä Lohiadressi.. ja Torniojoki.. aiheet ovat rönsyilleet tänne väärään lokeroon. Veikkaan, ettei sellaista profeettaa olekaan että kirjoittaisi otsakkeet valmiiksi, ja siihen sitten novellin, tai ei siitä ainakaan hyvä tulisi. Näin on saatu spontaani alku. Tietenkin toivoisin nyt jäsentelyn onnistuvan ja mm. nm. Kyseliän suuren työn avautuvan kaikille. Häntä tituleeraisin parhaiten tutkivaksi juornualistiksi. Hän kaivaa kaikki taustat pöydälle ja jättää ratkaisun lukijan tehtäväksi. Toisin kuin minä, joka suorastaan provosoin useasti ilmaisuissani. Toivottavasti "huumorini" ymmärretään, vaikka joskus olenkin tosissani. Provosoinnista sen verran että se toimii. Siitä yksi esimerkki tekstin lopussa... Arvioinpa piruuttani kuitenkin tätä tilannetta nyt ja miten se edistyisi "vapauduttuaan":
+ En muista kuka simenen istutti, mutta se on saanut rauhassa itää, ilman kitkemistä tai laajamittaista rönsyilyä. Tästä tulee hyvä puu.
- Pelkkä perehtyminen ei itsessään tuota mitään. "Mitä mailma menettää, jos kirjaviisas kuolee?" Mielestäni ei mitään, täytyy katsoa myös eteenpäin, pohtia, soveltaa, toimia. Suuren yleisön etu olisi nyt ensiarvoisen tärkeää.
+ "Hartsa on luvannut meidän olla täällä" Heitin kommentin jossain tuolla alkumetreillä, johon Kala-Harri, "Siitä vaan". Tämä on hyvää talvipureskeltavaa, eipähän tyrkytetä liikaa.
+, -, +, jne Antaa olla.
Toivottavasti aiheemme ja kommenttimme yltävät käytännön tasolle ja aiheuttavat maailmanparannusta. Yksi asia kuitenkin on varma kaikki keskustelunaiheet aikanaan kuolevat, niin myös nämä. Aihe on siis aktuelli ja uudistusta kaivataan.

... Provosointi kannattaa! SAK teki hyvän mainoksen. Pidin siitä ensinäkemältä. Ja oli suorastaan lottovoitto kun kokoomus otti siitä itseensä. Näin sensuroimalla inhimillistä ilmaisua, yleni tämä marttyyriksi ja muistetaan vielä pitkään. SAK:n ruokapöydästä tuli ennakkotapaus ja pyhimys mm. minulle, "provosoijalle". Hillitty ja mielistelevä pakkopaita riisutaan ehkä piankin kansan harteilta. Kumpikohan muistetaan ensivuonna Niinistön Punto vai SAK:n ruokapöytä? Onko tämä alku sensuurinvastaiselle vallankumoukselle ja mainoksen julkistamispäivästä 05.03. tulisi vielä vapaan mielipideilmaisun liputuspäivä.

Kuinkahan monta pudasjärvistä tai iijokivartista ylipäätään Kollajan altaan rakentaminen työllistäisi? Nykyaikana tuollainen rakennushanke pilkotaan luvuttomiksi aliurakoiksi jotka kilpailutetaan viimeisen päälle, eikä siinä kisassa alueen pienillä yrityksillä ole menestymisen mahdollisuuksia. Voimalaitosten työllistävä vaikutus on luku sinänsä: nykyiset Iijoen voimalat hoidetaan Harjavallan keskusvalvomosta, kaksi huoltomiestä kiertää laitoksia pari kertaa viikossa.

Kiinteistöverojen vaikutuksesta voisi mainita Yli-Iin, joka kunniakkaasti kamppailee Suomen köyhimmän kunnan tittelistä huolimatta monista voimalaitoksistaan. Ja eiköhän tavallinen kuluttaja sähkölaskussaan maksa nekin verot.

Sinänsä ajatus perustella Kollajan allasta kasvihuonepääsyjen vähentämisellä on vaatinut vähintään tekniikan lisenssiaatin, tuohon ei edes diplomi-insinööri pysty!
t. nimim. suku Varpuvirran rannalla jo vuodesta 1590

Kollajan allas on jälleen tänään 6.3.2007 esillä sanomalehti Kalevassa. Nyt vuorostaan lehden pääkirjoitus (http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?o=173) esittelee Pohjois-Pohjanmaan energiastrategiaa ja mainitsee energiastrategian kuumimman kohdan liittyvän vesivoiman lisärakentamiseen. Kaleva mainitsee, ettei maakuntaliiton strategia suoraan esitä Kollajan rakentamista, vaan rakentamisedellytysten selvittämistä. Kaleva päättää pääkirjoituksensa seuraavasti: ”Kollajan rakentaminen uhkaa luontoarvoja, joista jo 1980-luvulla puhuttiin. Silloin vastakkain olivat taloudelliset arvot ja luontoarvot. 20 vuodessa asetelma on muuttunut perusteellisesti. Ilmastonmuutoksen takia vesivoiman rakentamista voi puoltaa ja torjua ympäristösyillä. Se tekee ratkaisusta kiperän, mutta pohdiskelua helpottaa tieto, että energiapolitiikassa on järkevää ottaa käyttöön kaikki mahdolliset keinot.”

Alueen päämedia ottaa näin varsin vahvasti asioihin kantaa ja antaa lukijalle myös suuntia ”oikean” ratkaisun tekemiseksi – tai ainakin ”pohdiskelun” helpottamiseksi. Perin mielenkiintoista, miten asioita esitetään :)

Kun politiikasta puhuminen on muotia näin vaalien alla, niin heitän pohdittavaksi asian: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen uudeksi johtajaksi 1.1.2007 alkaen valittiin kokoomuksen mandaatilta oleva henkilö - toisaalta kokoomus puolueena ajaa alueelle lisävesivoiman rakentamista…

Työllistääkö vesivoimarakentaminen maakuntaa?

Sanomalehti Kalevan eilisessä Kollaja-artikkelissa mainittiin tekoaltaan ym. toimien työllistävän kerrannaisvaikutuksineen jopa 2600 henkilötyövuotta.

Minusta olisi ollut vielä näyttävämpää heittää vaikkapa 15000 miestyövuotta. Kiinalaisten systeemillä kantaen riisikoreilla maata, niin jopa 100 000 miestyövuotta…

Kyllä täytyy nyt sanoa, että kansaa pissitään silmään, kun annetaan ymmärtää työtä tulevan maakuntaan. Oletteko olleet mukana nykyaikaisissa rakennushankkeissa? Työllistämisvaikutukset leviävät uskomattoman laajalle alueelle. Rakennusfirmat tulevat mistä tulevat ja näihinkin tekijät ja toimittajat kerätään aliurakkakilpailujen perusteella sieltä sun täältä. Kun vielä puhutaan erikoistietämyksestä, koneista ja laitteista, niin hankkijat tulevat globaalisti ympäri maailman. Ei voimayhtiö laita nimeään papereihin, joissa se sitoutuisi työllistämään paikkakuntaa. Voimayhtiö rakentaa siten, että investointi on sille mahdollisimman edullinen. Kyllähän urakoitsijat tietenkin syövät ja majapaikan tarvitsevat jne. - ja ainahan joku saattaa maakunnasta päästä apumieheksi…

Kun ajelee Iijokivartta, niin ei sitä nykyisen vesivoiman tuomaa vaurautta ole ainakaan näkösällä, liekö sitten kauempanakaan piilossa, vaikka viisi voimalaitosta maksaa kiinteistöveroa. Jos sitten yksi laitos tulee lisää, niin taitaa köyhyys jatkua suunnalleen sellaisena kuin tähänkin asti :)

Mitä 140 milj. euron Kollaja-hankkeesta esitetty työmääräarvio ”jopa 2600 henkilötyövuotta kerrannaisvaikutuksineen” voisi tarkoittaa maakunnan vinkkelistä?

Jos kysymyksessä olisi yksittäinen rakennuskohde, niin hankkeen kimpussa voitaisiin arvioida olevan 100-120, enimmillään jopa 150-170 henkilöä. Kollaja-hanke alkaa raivaus- ja maarakennustöistä jatkuen erilaisiin pato- ym. rakenteisiin ja eriytyen lopulta hyvinkin teknisiin osioihin. Hankkeen rikkonaisuus/monipuolisuus tarkoittaa, että myös työt jakautuvat pienimmillään yksittäisistä kone- ym. urakoista lähtien muutamien kymmenien henkilöiden työkuntiin saakka, jotka hoitavat hankkeen valmiiksi puolen kymmenen vuoden aikajaksolla.

Koneurakoitsijat voisivat olla siis potentiaalisin työllistyjäporukka rakentamishankkeen aikana. Varmaan myös ammattitaitoisille rakennusmiehille olisi joitakin määräaikaisia työpaikkoja tarjolla muualta tulevien urakoitsijoiden palveluksessa. Pysyviä työpaikkoja ei hanke tuo.

Älä lue tätä, jos pipo puristaa!
Onko joukkoraiskaus sallittu, useamman seksuaalisen tyydytyksen vuoksi?
Pitäisikö valaita jahdata työvoimapohjaisilla perusteilla?
Onko atomiaseiden käyttö sallittu, niiden kehittämiseen käytettyjen tuhansien työvuosien vuoksi?

Voiko luontoakaan raiskata työvoimapoliittisin perustein?
Voiko näin tehdä, varsinkaan, jos tuho on yhtä totaalista ja lopullista kuin vesivoimarakentamisessa?

Hyvät Iijokivartiset:
Miettikääpä parin vuoden risusavottanne seurauksia.
Tehkää vasta sitten päätöksenne, lähdettekö tuonne viimeiseen savottaan.
Katson asiaa täältä Lapista historian valossa, ja annan pari varoittavaa esimerkkiä:
Jotta Teille Iijokivartiset, ei kävisi niin kuin esimerkkiryhmälleni,
Ounasjokivarren kantaväestölle, on käynyt. Heistä on jäljellä enää rippeet, raihnaisia mummoja ja ukkeleita. Pää painuksissa kulkevat nuo haamut. Lasittunein silmin he loputtomasti odottavat nuoruutensa virtoja ja menetettyjä lapsiaan.
- "Jos sais nähdä, edes tuollapuolen..," on heidän viimeinen toivomuksensa.

Kerronpa Teille, mikä on tämän tragedian tausta?
Kymmenen vuoden kuluttua Lohen häviämisestä, oli Ruotsiin muutto Suomen suurinta nimenomaan Ounasjokivarressa. Väestökato jatkui lähes sataprosenttisella nuorten poismuutolla vuosikymmenet. Hävisivät heti, kun kynnelle kykenivät.
Ja hyvä niin, ei Ounasjoki olisi heitä elättänytkään. Ei ollut heille sijaa elinkeinoelämässä eikä toivoa paremmasta, ei edes sitä naapurivirran (Torniojoen) lohta. Suomen suurimmat itsemurhatilastot paikkasivat loputkin nuoret ja peräkammarin pojat. Väestön ikääntyminen hoitelee vielä nuo mummot ja vaaritkin, eikä uusia ounasjokivartisia enää synny.
Onko se sukupuutto? - On se!
Ei vain lohi, vaan myös Ounasjokivarren kantaväestö kuolee pian sukupuuttoon.Valtiovalta on kukistanut vastarinnan!

Kittilästä on löydetty kultaa, mutta työvoima on tuotava muualta, kun omaa väestöä ei juurikaan ole.

ps.
"Tervetuloa uusi vesivoimamyönteinen hallitus, joka pelkää ilmaston lämpenemistä!
Ei sentäs, ahneuksissanne vääristelette totuutta, PYSYKÄÄ POIS!"

Jos joku on harhautunut luulemaan, että Iijoen jatkorakentaminen – ns. Kollaja-hanke – olisi nyt keksitty ilmastomuutosta ehkäisemään, niin kannattaa tutustua seuraavaan ”historiikkiin”:
http://www.kko.fi/tulostus/36990.htm

Kysymyksessä on vanha kauna voimayhtiön ja valtion välillä. Yhtiötä kismittää, kun se ei aikanaan älynnyt rakentaa Iijokea enemmälti ja ajat ehtivät muuttumaan aina koskiensuojelulakia myöden.

Kollaja-hankkeen uutisointi on ollut hätkähdyttävän puolueellista. Olisi mukava olla kärpäsenä katossa ja seurata miten asian tiimoilta kuhisee eräissä piireissä…

Lyhyt yhteenveto Kollaja-hankkeesta:

- Koskiensuojelulaki estää Kollaja-hankkeen mukaisen allasvoimalaitoksen rakentamisen ja suojelee Iijoen keski- ja yläjuoksun vapaat koskiosuudet
- Voimayhtiölle on maksettu asianmukaiset suojelukorvaukset aina suunnittelukuluja myöden
- Iijoen keski- ja yläjuoksun kalataloudelliseen kunnostukseen ja virkistyskäytön edistämiseen on panostettu viime vuosina merkittävästi
- Kollaja-hanke tuhoaisi reilut 30 kilometriä lailla suojeltua jokiluontoa sivuvesistöineen
- Tekoaltaan vaikutus jokiveden laatuun ja Perämeren rannikkovesiin on arveluttavaa (kiintoaines, metaani-, elohopea- ym. päästöt)
- Kollaja-hankkeen paikallinen työllistävä vaikutus on vähäinen eikä se luo pysyviä työpaikkoja, myöskin kiinteistöverovaikutukset ovat vähäiset
- Hanketta ajavan voimayhtiön toimintafilosofia on tuottaa mahdollisimman halpaa sähköä omistajilleen, myös Kollaja-hankkeella saatava sähköhyöty dumpataan mahdollisimman halvalla yhtiön omistajien tarpeisiin

Jos joku on harhautunut luulemaan, että Iijoen jatkorakentaminen – ns. Kollaja-hanke – olisi nyt keksitty ilmastomuutosta ehkäisemään...

Joo, ehkäpä vähän luulinkin. Mutta luulen myös että, yksikään vesivoimahanke ei perustu todellisuudessa ilmastohuoleen, vaan ahneuteen.
Mutta, aseenaan ainakin käyttävät, myös Kollajalla, saattepa nähdä.
Kiitos kuitenkin Kyselijä, että kaivoit sieltäkin olennaiset tiedonjyväset pöydälle.
Se vie terän taistelulta, kun kaikki tiedetään, sehän tiedetään...

Miksi voimayhtiö tekisi ekoteon ilmastonsuojelun hyväksi?

Tässä on sievillä sanakäänteillä pyöritelty lukuja ja tuotu vähän taustoja esille. Edelleen korostan, että nyt kysymyksessä olevan yhtiön tavoite on tuottaa omistajilleen sähköä varmatoimisesti ja mahdollisimman edullisesti ns. omakustannushintaan. PVO:n omistajista suurin on UPM-Kymmene Oyj (reilut 40 %), sitten Stora Enso Oyj (noin 15 %) jne. Osakasluetteloon on kirjattu vähäisin osuuksin myös muutamia julkisyhteisöjä.

Esa päätteli tuossa edellä, että ahneus olisi voimayhtiön arvoasteikossa korkeammalla kuin ympäristöaate. Kyllä yhtiötkin miettivät nykyään pakosta ympäristökuvaansa erilaisten laatujärjestelmien ja sertifiointien kautta ja pyrkivät toimimaan lupaehtojensa puitteissa. Toimintafilosofia vain rajaa ympäristöaatteen ”realistiselle” tasolle ja raha on tämän realismin mittareista nro 1 :)

No miksi juuri nyt hamutaan lisää vesivoimaa? Vesivoima on halpaa ja se luokitellaan uusiutuvaksi ja päästöttömäksi. Vesivoiman etua lisää se, että vähäväkisessä ja köyhässä maakunnassa korvaukset ympäristön raiskaamisesta ja yksittäisten ihmisten edunmenetyksistä ovat mitättömät. Kun parhaillaan meuhkataan ilmaston lämpenemisestä, niin muut energiamuodot menettävät nopeasti kilpailukykyään. Viimeksi tänään uutisoitiin, että hiilisähkölle laitetaan lisähinta, ks. http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=1128755

Yhtiö siis puolustaa osakkaidensa etua ja pyrkii turvaamaan näille muuttuvassa toimintaympäristössä halpaa sähköä. Nopeat syövät hitaat – PVO:lla on valmiit suunnitelmat ja niitä kannattaa markkinoida täkyinä näin vaalien alla. Kohta kehitellään muita mielenkiintoisempia ratkaisuja ja sitten ei enää menekään läpi Kollaja-hankkeen tapaiset mittavaa ympäristötuhoa mukanaan tuovat projektit. Kiirettä pitää nyt yhtiön miehillä kuin kissan kylvettäjillä…

Mitä on uusiutuva energia - seuraava julkaisu tuo lisävalaistusta, ks. (2 Mt) http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/all/E5063805F1B754D5C22570190028414 D/$file/34642005.pdf

Maamme eturivin lohijoet ja vuosituhansien aikaiset vesireitit elämänmuotoineen tuhottiin puolen vuosisadan aikajänteellä sähköntuotantoa varten. Sittemmin vesivoiman rooli muuttui perusvoimasta enemmän säätövoiman suuntaan ja jopa tuhottuja jokivarsia kunnostettiin joltiseltaan siedettäviksi. Vaikka ympäristötuho oli laajaa ja peruuttamatonta, niin vielä viime vuosikymmeninä sikisi haluja edelleen jatkaa jäljellä olevien jokiluontojen raiskausta. Tällaisille hankkeille sinetiksi päätettiin toteuttaa lopulta suojelualueita ja laatia suoranaisia suojelulakeja turvaamaan jokivarsista se mitä jäljelle jäi. Voimayhtiöille maksettiin suojelusta asianmukaiset korvaukset.

Nyt sitten tuli tämä ilmaston lämpeneminen ja EU on tietenkin eturivissä mukana näyttämässä mallia muulle maailmalle. Voimayhtiöt haistavat nyt tilaisuutensa tulleen – hyvityshalu ”suojeluvääryyksistä” elää. Nyt lyödään täysillä ja kaikki keinot ovat sallittuja.

Keskusta-oikeistopoliitikot ovat näin vaaliaikaan voimayhtiöiden lobbauksen alla rähmällään ja valmiina ensi tilassa uhraamaan Suomen laeilla suojellut luontoarvot ilmastonsuojelun alttarille ilman minkäänlaista tajua, onko sillä merkitystä suuntaan tai toiseen. Intia, Kiina ym. vauraudessa nousevat kansat saastuttavat järjettömästi jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa - vaikka Suomen kaikki loput vesistöt rakennettaisiin, niin sillä on maailman mittakaavassa ilmastonsuojelullisesti yhtä vähän merkitystä kuin hernekeiton syömisen lopettamisella…

Nämä lobbaajat käyttävät valtion ja valtionyhtiöiden omaisuutta ja voimavaroja kahdensadan kansalaisen kansalaisen aivopesuun ja akateemista valtakoneistoa tiedottamiseen äänestäjille. He tilaavat rahalla tilastoja, jotka valtionprofesuurit allekirjoittavat. On paljon vaikeampaa nousta kansanjoukosta ja yrittää valaista totuus yli viidelle miljoonalle vertaiselleen, jotta tällainen vääristely tulisi oikaistuksi. Ihan sääliksi käy niitä, jotka näkee tilastojen läpi ja hahmottaa karun todellisuuden. Sehän tässä tiedotuksessa mättääkin, miten laaja-alaisen ja monimuotoisen asian voi yksittäinen kansalainen kiteyttää uskottavasti, niin uskottavasti ettei sitä epäillä vedätykseksi. Ja vielä tiedottaa ohi valtakoneiston joutumatta tallatuksi.
No siinäpäs sitä tuli taas paatosteltua. Täytyy minunkin mielistellä!

Oletteko Kyselijä ja Esa kirjoitelleet muillekin saiteille näistä asioista, on meinaan senverran painavaa tekstiä, että tyhmempikin ymmärtää pointin. Täällä ei ole (vielä) tullut sellaista älytöntä vääntöä, kuten kalastuskomissa käynnissä olevan otsikon alla "Pelastuuko Torniojoen lohi sittenkin" kanssa on käynyt. Mielellään näkisin kirjoituksianne esimerkiksi kalamieskomissakin, tulisi kalastaville kumppaneille hyvää kiihkotonta tietoa sitäkin kautta.