Keskustelu

Eihän soutaja minulla niistä mitään valokuvia ole, kun ei kameraakaan ole.Jos olisin arvannut olishan tuo naapuri sattanut kun sillä on vissiin ihan digi sellainen.Mutta pietäänpä mielessä jos vielä sattuu tuuri käymään,niin kuvat sulle otatan.Minä jätin lampeen vielä muutaman. Ja mitäpä minä itse en tekisi Utsjoen orastavan kalastusmatkailun hyväksi,vaikka verta pierien.

Voi harmi, tuommosia rautuja saadaan harvoin ja olisi hienoa jos kaikki laittais kuvia isoista rauduista vaikka tänne tai mun mainostuspalstalle, kiitos jo etkäteen os. www.kalastus.com/mainostus sallittu kevään pilkkireissuja Jiesjärvelle...

Täsä vielä kerran oikea os. www.kalastus.com

mainostus sallittu kevään pilkkireissuja Jiesjärvelle ja Paistunturille

Olipahan melkoinen hirvipäivä tunturissa. Petteri Valle soitteli eilen illalla ja neuvoi passipaikan tuossa Mantojärven yläpuolella, n. 4 kilometriä tiestä. Itse hän läksi Kortsamin kohdilta koiran kanssa kävelemään. Oli tietohirvet, emä ja vasa, tulleet Norjan puolelta eilen illalla.
Siinähän minä jängän reunassa istua napotin alun kolmatta tuntia tai taisi mennä neljäkin. Sitten tuli soitto, että hirvet ovat tulossa kurua pitkin kohti minua.
Valtava tuuli kävi minusta eläimiin päin, mutta käytin hirvenkusta sprayna peittämään omat suloiset tuoksuni.
Sitten kuulin vaimean koiranhaukun ja näin kuinka kaksi hirveä, emä ja vasa tulivat korkean tunturin yli kohti.
Kiersin tunturikoivikossa paremmalle hollille, sillä varmuutta hirvien kulkureitistä ei vielä ollut.
Rauhallisesti eläimet tulivat n. 300 metrin päähän ja siitä läksivät sivuttain ohittamaan minua. Pistelin koivikossa saapasta turpeeseen melko ripeästi ja ennätin jängän reunaan ennen eläimiä. Koira sai jonkin verran pidäteltyä eläimiä aloillaan. Enää ei ollut suojaa ja katsoin lasermittarilla matkaa olevan lähes kaksisataa metriä.
Vasa tuli edellä ja odotin sen seisahtuvan sopivaan kohtaan. Olin perinteisessä polviasennossa, kun odotin eläimiä kohdalleni.
Vasa liikkui koko ajan ja kun näin sen lähtevän viistosti pois päin, päästin 9,3x66 hammerheadin matkalle. Lops ja eläin kyykkäsi. Emä läksi sivulle pakolaukkaan ja päästin ensimmäisen luodin matkalle. Lops ja pieni niiaus sekä vauhdin kiihtyminen. Toinen kuti läksi melko nopeasti ja taas lops. Nyt emä jäi seisomaan jängän reunaan out of the side ja Nalle -koira päästeli päin turpaa melkoisia säveliä. Tahdoin varmistaa tilanteen ja tinttasin emää kolmannen kerran suoraan rankaan ja siihen hän istahti.
Vasa oli tällä välin hiipinyt parikymmentä metriä ja oli kempsahtanut kenttään. Hieman nosteli päätään, joten päästin vielä kerran kiellon päälle päähän. Huh huh, tulipa nyt veristä tarinaa.
Päästelin vasalta tavarat pihalle ja sitten emän kimppuun. Nalle -koira ei päästänytkään minua hirven luo, joten odottelin rauhassa Petteriä, joka tuli ajallaan reilun 10 kilometrin päästä kaadolle. Yhdessä saimme vippaskonstilla koiran kytkettyä ja kohta molemmat eläimet olivatkin puoliksi nyljettyjä. Sitten kelkkakyydillä tienvarteen ja siitä lahtivajalle. Loppu olikin jo melkoisen pimeässä suhraamista, mutta ammattimiehiltähän sekin sujuu.
Nyt olen ymmärtänyt, mitä on hirvijahti tunturissa. Ei ole poikasten hommia.
Tänäkin jouluna syödään Matikkalassa hirvipaistia, kun sattu kulkemaan aika etäältä pihasta.
Huippupäivä, vaikka jalat pistävät setsuuria ja kädet ovat lälläläää.

Eilen oli vielä lunta, tänään vain paikka paikoin. Lämmintä on ulkona +3 astetta ja hieman vesiä viskoo. On se tämänkin. Ensin pitää karmeita pakkasia ja sitten tätä lösöä. Kovat tuulet vaivaavat, ei oikein pilkillekään viittis lähteä. Tosin ei pystykään kipujen vuoksi, mutta kelkkakelit katosivat tuosta vaan.
Koko viikoksi on tätä samaa luvassa. Jäät eivät tunturista katoa mihinkään ja tuskin Tenostakaan. Voi niitä aukkoja tulla, mutta ei muuta.
Saapas näkee, minkälaisen talven se raapii kasaan. Päivät lyhenevät, vaikka kyllä ne muuten ovat entisen mittaisia.
Kohta on joulu ja tiedättekö, että lohensoudun alkuun on tarkalleen kahta päivää vaille puoli vuotta.
Kannattaa lukea paperilehteä, siellä on hyviä juttuja tulossa mm. Tenosta.

Onnea Hartsalle hienosta kaadosta.
p.s meillä on vielä yksi hirvi ampumatta ja yritän ampua sitä mahd. kaukaa väh.300m.

Noita olisi voinut kokeilla vaikka viiteensataan. Tulivat näkyville n. kilometrin päässä paljakassa.
Pitkälle matkalle pystyy ampumaan kun tuntee luodin ballistiset ominaisuudet. Afrikassa ammumme aina 200 - 400 metriin ja eläimet monesti ovat kauriin tai peuran kokoisia. Kyllä hirven voi ampua 300 metriin, mutta luodin pitää toimia. Hirvi on verraten vahva eläin, joten hyvänkin laukauksen jälkeen eläin voi kulkea pitkän matkan.
Tunturissa monesti ampumamatkat ovat pitempiä kuin metsäsuomessa. Minäkään en olisi lumipuvusta huolimatta uskaltanut lähteä lähemmäksi yrittämään pitkin paljasta jänkää. Olisivat varmasti huomanneet ja menneet menojaan.

Kannattaa lukaista tämäkin


http://personal.inet.fi/yhdistys/yhteislupa/tilastoa.htm

Monilla alueilla on hirvikannan lasku todella vaikeaa ja vuodenaika sekä laskuhetkellä vallitseva sääkenttä muuttavat tuloksia huomattavasti.
Otan tähän kaksi esimerkkiä, jotka havainnollistavat asiaa.
Liperissä, jossa aikaisemmin asuin, jahtasimme hirviä n. 6.000 hehtaari alueella. Alue on peltomaista, metsäsaarekkeita ja vesistöjen ympäröimää. On selvää että alue on puhdasta kesälaidunaluetta. Mikäli talvi tulee nopeasti, niin alue tyhjenee nopeasti, eikä laskennoissa löydy hirven hirveä. Tällöin naapuriseuran alueella on paljon hirviä. Kun meillä oli lupia 5 aikuista, niin siellä saattoi olla 70 lupaa.
Kun joku vuosi talvi viivästyi, niin alueellamme oli runsaasti hirviä laskupäivänä. Siitä oli seurauksena runsaasti kaatolupia seuraavaksi vuodeksi. Lupamäärät heittelehtivät 13 ja 4 luvan välillä viereisinä vuosina.
Täällä Utsjoella on tilanne se, että suurin osa kaadettavista hirvistä tulee rajan takaa Norjasta. Mikäli siellä tunturialueella on vähän lunta, hirvillä ei ole kiire Suomeen. Ja jos vielä Teno on huonossa jäässä, niin vaellusta ei pääse syntymään.
Tänä vuonna joki jäätyi nopeasti ja matalaan veteen. Mutta vähän on kylän kohdalta tullut yli, sillä Norjassa on vielä hyvät laidunalueet vähän lumipeitteen vuoksi. Vain vähäinen määrä on saapunut hirviä joen yli.
Tänä syksynä on ammuttu paljon kuulemani mukaan uroksia, isojakin. Vasoja jonkin verran on päätynyt orsille sekä myös lehmiä. Mikäli tämä lauha ilmanala jatkuu, luo Teno jäänsä ja sitten hirvillä on edessä uimatalkoot, mikäli tahtovat Suomeen. Mutta jos lunta ei vahvasti tule Norjan tuntureille, voi hirvikanta jäädä talvehtimaan sinne. Tällöin hirvikanta "romahtaa" pohjoisessa melkoisesti.
Mitä tahdon tällä sanoa. Että hirvikannan arviointi on monesta muuttujasta kiinni, eikä sataprosenttista tulosta saada koskaan näillä menetelmillä aikaiseksi.

Joo muutama vuosi sitten lentolaskennan mukaan oli Karasjoen kunnan alueella 700 hirveä ja laskenta kattasi 80% alueesta. Ja Inarijoella laitettiin samoihin aikoihin hirville paikannus pannat ja arvatkaapa missä kaadettiin Inarinjoella merkitty hirvi parin vuoden päästä?? Trondheimissä, eli hirvi oli vaeltanut parissa vuodessa yli 2000 km.

Oliko Harrilla punainen liivi lumipuvun päällä?

Ei ole punainen ollut pitkään aikaan. Käytän vain hohto-oranssia liiviä ja hattua.
Punainen katoaa hämärässä ja muuttuu mustaksi. Sen huomaa parhaiten juuri näissä tunturimaastoissa. Kun oranssi on päällä, näkyy mies vaikka kuinka kauas. Ja mitä hämärämpi, sitä paremmin oranssi hehkuu.
Mutta kysymykseen perusvastaus on, että laillinen pukeutuminen on minulla aina jahdissa päällä.
Lumipuku on alla siksi, että silhuetti katoaa hirven näkökentästä ympärillä olevien puiden ja lumen sekaan.
Sitä ei parane eläimelle näyttää, varsinkin jos vielä liikkuu samalla.

Joopa joo.Ajat muttuvat. Utsjoella ei ennen ammuttu vasoja,eikä vallankaan emiä vasoineen, ei liivin kanssa, eikä ilman. Ajat muuttuu "eeroseni"

Muttuvat,tai muuttuvat,silhuetit tai siluetit, aivan sama!

Kyllähän tuo ei pidä paikkaansa. Utsjoella ja koko kunnan alueella on ammuttu vasoja ja emiä siitä lähtien kun tuli ensimmäiset mustaruuti karbineerit.
Kannattais kuunnella vanhojen hirvimiesten juttuja menneiltä ajoilta enemmän!!

Oikeassa olet soutaja!

Utsjoella ammuttiin hyvinä aikoina ensin ns.eväs hirvi ennenkuin ruvettiin oikein pyynti hommiin.Tämä tapahtui mukavasti siinä syyskulkutuksen ohessa.

Aivan "se oli silloin mutta nyt".

Harri lukaseppa kalastus.com mainostus sallittu "kevään pilkkireissuja Jiesjärvelle ja Paistunturille.
Tunnistatko kuvien henkilöt?

Niin, minähän en ole päättämässä mitä eläimiä saa ampua. Kun nämäkin hirvet tulivat Norjasta, niin sain tiedon että vasa tulee emän kanssa ja anna palaa. Vasta muutama päivä aikaisemmin yksi jahimees ampui vasan ja minulla oli emä tähtäimessä, mutta väärässä järjestyksessä. Tuolloin jätin ampumatta. Nekin olivat tulossa Norjasta. Mikä on sitten oikein, ampua ulkomaalta tulevia siirtolaisia (puhun nyt hirvistä, ettei kenenkään taas tarttee rasistiksi haukkua) laillisessa järjestyksessä vai antaa mennä eläimet läpi ja sitten ne alempana kuitenkin ammutaan.
Mikä on Utsjoen hirvikanta, puhun nyt omasta kannasta, en siirtolaisista. Kuinka paljon alue voi elättää talvehtivaa kantaa. Miksi hirvet lähteävät Norjasta Suomeen.
Ehkä on turha ryhtyä moralisoimaan kaatojani. Kun edessä on laillinen eläin ja siihen ei ole mitään alueellista rajoitusta, niin miksi en ampuisi.
En menetä yöuniani, vaan keskityn tuleviin jahtipäiviin, joita varmaankin vielä edessä on. Luulen että sittenkin ammutaan laillisia eläimiä.
Joku pisti linkin noille riistasivuille, jossa myös kerrottiin, että vasoja pitäisi verottaa vasoina, eikä ylivuotisina. Se kannattaa mm. ihailijan lukea. Kyllähän hirvikanta vääristyy, kulkurikantakin, mikäli vasaverotusta ei alueella ole. Senhän tajuaa naapurin aikamiespoika, 37 vee, naimaton, kerran sormella koittanut.

Tähän nopea leikkaus siitä edellä mainitsemastani, joka oli muuten ihailijan linkistä löydetty. On hän varmaan sen lukenut.


"Mikäli vasoja ei verotettaisi, alkaisi kanta muodostua rakenteeltaan nuoreksi ja tuottamattomaksi hyvin nopeasti mikäli kannan määrä pidetään samana ampumalla aikuisia vasojen sijasta. Aikuiskannan tuottokyky heikentyy ja sopivassa tuottokykyiässä olevien aikuisten osuus on pieni kokonaiskannasta. Talvilaitumia kuluttamassa olisi tuottamatonta nuorta kantaa ja niitäkin vähän, kun kannalla ei ole tuottokykyä. Todella voimakas vasaverotus taas saisi aikaan suuren tuottotehon nousun joksikin aikaa, mutta vaarana on tuottavan kannan liiallinen vanheneminen ja sitten seurauksena on aaltomainen kannan määrän vaihtelu".

Näin ne tutkijat, mutta mehän olemme vain tuhmia metsästäjiä.

Haa. Siinähän Kala-Hartsa nyplää raudulta suolistoa talteen ja Rautu-Reuhka, MäkLaren ja Näkymätön seuraavat katseella touhua.
Muistan kyllä tuon reissun, sillä aamuyöstä riekot tulivat aivan teltan viereen antamaan aamupäkätykset ja sitten olikin uni kadoksissa.
Muistan muuten sen Arvin suurimman raudun painonkin, se oli 1,250 kg ja otti sinihopeiseen Spättään. Se kuva on siinä alempana. On peilistä tuttu kuvaaja muuten.

Meillä täällä vähän alempana lahdataan silmittömästi vasoja ja hirvikanta sen kuin vahvistuu. Olen joutunut muuttamaan omat käsitykseni vasapyynnistä.

Mutta muistaako/tietääkö kukaan maaliskuussa Kevon luonnonpuistosta tapettuna löydetyn imettävän ahman tapausta. Löytyikö tähän selvitystä?

Se ahmakuvio taisi olla jotenkin niin, että siitä epäiltiin poromiehiä, mutta ei tainnut selvyyttä tulla. Tosin ahma taisi jäädä kelkan alle ja kaikillahan ei ole oikeutta ajella Kevolla kelkalla. Tosin kaikilla ei ole oikeutta käydä pankista omin luvin rahaa.
Ehkä asia on haudattu hiljaisuudessa.
Minä ymmärrän mm. poromiehiä silloin kun esim. täällä ahma ja alempana susi tekee pahojakin tuhoja porotokassa. Silti ei saisi ottaa oikeutta omiin käsiin, jos nyt sitä on edes otettu. Toisaalta ei kyllä mistään löydy apuja, sillä eihän näitä ns. häirikköpetoja saa ampua tai tappaa, heti tulee viheriöitä vastahan. Saas nähdä kuinka käy sen Kainuun susilauman kanssa. Voi siitä riehakka vielä syntyä. Soma olisi nähdä kuinka viheriöt sitoisivat itsensä Flexillä suteen kiinni ja istuisivat siinä muutaman päivän eli yön.
Kyllä järkeä saa näissä petoasioissa käyttää, ihminen on melkoisen yksinään täällä kaukana prysselistä susien ja ahmojen kanssa. Silti viisaammat tuntuvat löytyvän sieltä vetelästä.
Noista vasoista sen verran, että kyllä monissa seuroissa painotetaan vasojen ampumista ja siirretään lupia sille sektorille. Ehkä he osaavat säädellä hirvikantaansa ja ehkä niillä alueilla ei esim. Utsjoen kaltaista vaellusta ole.
Eiköhän se meillekin ne luvat ole syöntihirvilupia. Juuri tuolla keittiössä emäntä selvittelee ulkofilettä ja sitä on tarkoitus jossain vaiheessa syödä. Meiltä ei ainakaan lähde myyntiin hirvenlihaa. Mitä nyt anopille lähetän anopinfileen ja vanhalle äitimuorille jotain paistia, mutta he ovat varmaankin ne maksaneet sen tuhannen kerran, joten ei liene myyntiä sekään.

Kiitos tiedoista!
Kun viime kesänä soutelin vanhan lossipaikan alapuolella Karnjargansaaren Norjanpuoleisella sivulla, niin ahma hyöri rantatörmällä. Että näkyy niitä olevan. Kunhan vain uteliaisuuttani tiedustelin.

http://www.perhoboxi.com/perhosivut/haapala_p/paivakirja/

Mitenkähän tuossa kävi?Koiran ja hirven meinaan.