Keskustelu

joskus takavuosina. Lensimme vesitasolla ja kiersimme koko järven kesällä heitellen. Järvessä on kookastakin rautua. Itäranta on parempi heittopaikkana (syvempi ja kivikkoinen), joskin kalaa tuli melkoisen tasaisesti hyvännäköisistä kohdista. Pohjoispäässä jouduimme nakuina kahlaamaan joen yli, eteläpään joen yli pääsee kiveltä kivelle loikkimalla.
Lottolippa toimii tuollakin erinomaisesti.

onko kala-harrilla tai muilla sivujen käyttäjillä tietoa bais-järven( sijaitsee finnmarkissa n. 10 km utsjoelta karasjoelle päin ja tieltä matkaa n. 8 km ) kalastosta ja lähijärvien kalakannoista. Pilkkireissua tässä suunitellaan.....

Nuo koordinaatit ja tuo nimi ei sano mitään. Jos Utsjoelta lähdetään 10 km Karasjoelle, ei tulla oikeastaan mihinkään. Siinä on pelkkää tunturialuetta. Norjan puolella jyrkkänä nousevaa. Paikka on Suomen tasolla Osman korkeudella. Mutta ehkä enemmän seudulla asuneet tietävät tämmöisen järven olemassaolon.

tai onko koko järvi liian matala talvikalastukseen..
Tahdotteko tietää Norjan järvien ja lampien syvyydet jo pilkille lähtiessänne.
Katso netistä www.inatur.no / kart kertoo. Vaella kartalla etsi kohteesi ja tsuumaa sisään. Vaihda sateliittinäkymäksi ja tallenna kuva näyttönä. Siirry esim wordille, - paste ja tulosta. Nyt näet syvyydet veden sinisyydestä jopa yksittäiset isot kivetkin näkyy.. Nämä sateliittikuvat kestävät reiluakin tsuumausta menettämättään tarkkuuttaan. Mielenkiintoista..

...tuossa ruutanan mainitseman Baisjavren yläpuolella on tuttu paikka kesältä 2005 Finnmarkin poikkitalsinnan yhteydestä. Järvessä oli ainakin runsaasti taimenta. Suurin lottolippaan hairahtanut oli pitkälti toistakiloinen ja syömakalat tulivat liiankin helposti. Hevosmiesten tietotoimiston mukaan tuossa Baisjärvessä olisi myös rautua ja varmaan myös taimenta. Kesällä järville on hyvä talsia Tenon varresta lähtevää polkua pitkin (polku alkaa pienen pysäköintilevennyksen kohdalta). Talvella meno voi kyllä pukata hikeä ja mahdollisesti muutama voimasanakin voi irrota, sillä alku on varsin jyrkkää nousua. Ahkion ja vermeiden kanssa ei ole nousujohteisessa maastossa tunturikoivikon keskellä välttämättä kivaa. Parin kilometrin jälkeen maasto tasoittuu. Matkaa järville on noin 10 kilometria. Järvistä vielä koilliseen mentäessä jokusen kilometrin löytyy useita järviä, joissa on taimenta ja rautua. Tosin ilman gepsiä, niitä voi olla maaston vuoksi talvella hieman hankala hahmottaa. Notta kairaan vain varateriä mukaan.

Noin ne asiat selviävät täällä maan laajinlevikkisen lehden nettisivuilla. Hyvä että asiantuntijat pistävät omat tietonsa esille. Vastavuoroisesti tilanne voi poikia itselle uusia ulottuvuuksia.
Jatkakaa.

Kiitoksia kiitoksia:)
Huhtikkuussa pitäs lähtiä kokeilemaan raudun otti halukkuutta järvelle,taimeniakin seassa kuulema mut ei paljon...Pitää samalla kokeilla norjalaisten tyyliä ison raudun pyynnissä,kuivaa lihaa ja kolmihaara koukku:)

Pilkkiretkelle tunturiin pääsiäisen jälkeen, alkaa jo poltella. Olen lukenut joitakin juttuja Levajärvestä. En ole ennen käynyt Norjan puolella pilkillä. Vaatii vissiin omat luvat jotka saa jostakin ja desifiointi todistukset. Meneekö Levajärvelle merkattua kelkkareittiä . Tarkoitus olisi tehdä päivän retki.

Minä järjestän luvat, opastuksen ja tarvittaessa retkilounaan.
Olen käynyt Levajärvellä kymmeniä kertoja kesällä ja talvella ja tiedän tarkkaan kalojen ottipaikat.
Kaikki jotka on käyneet meidän kanssa Levajärvellä ovat saaneet saalista.
Meillä on moottorikairat ja muut tarvittavat pilkki ja retkivälineet.
Kysy tarjous sähköpostilla tai soita. lohensoutajat@luukku.com Tel.0405150283

Moi. Elikkäs olisi tarkoitus lähteä heinäkuussa lappiin kalastelemaan viikoksi ja mökki on varattu Karigasniemeltä. Kaksi kesää on sielä ny pikku lompoloita koluttu ja saalis on jäänyt pieneksi. Olisiko kenelläkään neuvoja että mihinkä järvelle/joelle kannattaisi mennä kalaan, siis kyseessä virvelikalastus vai pitääkö suosista maksaa paikallisille oppaille ja pyytää apua? Rautua olisi tarkoitus saada, mutta kaikki kalat kelpaa jos vain on joillakin vinkkejä antaa ottipaikoista. Kiitos paljon jo etukäteen.

Tiedän monia järviä, jossa on rautua, taimenta ja harjusta.
Meidän kautta saat maastoautukuljetukset, kanootit ja kalastusluvat alueen järville.
lohensoutajat@luukku.com

Eikö elinkeinonharjoittajat voisi hellittää tätä "roskapostittamista" keskustelupalstalle. Ei tänne kaivata lähikauppojen makkara- ja keskiolutmainoksiakaan.
Kaupallisille ilmoituksille lienee niin Erässä kuin muissakin tiedotusvälineissä niille tarkoitettuja palstoja.

Eipä männy kauan kun löyty katteellinen(abcd)

kohta onkimaan. Kunhan ensin matkaväsymyksestä toivutaan. Kaksi viikkoa Tobagon kuumuudessa, 8 kalastuspäivää on uuvuttavaa. Sain onneksi kaksi marlinia, joista toinen oli jopa uusi ennätykseni, 300 lb. Mutta menetin perhesarjassa doradoennätykseni vaimolle, joka nappasi 38 lb kalan.
Kokeilin uutta Penn 7000 haspelikelaa ja siihen nätisti sopivaa matkavapaa doradojahdissa ja täytyy sanoa, että sellainen 17 lb:n dorado osaa taivutella jämerää vapaa hyvin ja kiskoa kuitusiimaa miehekkäästi kelalta, jonka jarrua piti väänellä kunnolla kiinni.
Kunhan tässä tulee aikaa, voin pistää jonkun kalakuvan näkyville.

Laithan harri meille katteellisille kuvia ja kertomusta raudun otista:)

MIkäli vaan raudut ovat yhteistyöhalukkaita, eli tarjotuvat pilkkiin ja sitä kautta kuvattaviksi.
Kelien mukaan mennään varmaankin heti maanantaista alkaen vaikka joka päivä tunturiin.
Pitää totuttaa keho tähän kylmyyteen pitkän lämpimässä röllöttelyn jälkeen. Jo muutaman asteen pakkanen hytisyttää, kun ei ole edes tuota vararasvaa kehossa. Mutta kenelläpäs ei yli 40 asteen muutos lämpötilassa tee hytisytyksiä.

Harri se osaa tuon kalastuksen, missä tahansa maailman kolkissa on kalassa. Suuret onnittelut onnistuneista väsytyksistä. Toki veneenkippari on isossa osassa tätä kalastustapahtumaa löytäessään kalapaikat ja saadessaan syötit kalojen eteen. Mutta kyllä siinä papua ja taitoa tarvitaan, kun liki 150 kg marlinin saa veneeseen taltutettua. Ei siihen maitopuuropojat pysty.
Tsemppiä uusiin seikkailuihin. Olen mieheni kanssa hengessä mukana näillä Harrin kalareissuilla. Jospa joskus pääsisi mukaan.

kauniille naiselle ja muille ensimmäisen marlinin alkuhässäkkä.

Sain käyttööni Pure Fishing Finlandilta Penn avokelan ja siihen sopivan, jämerän matkavavan. Kokeilin avomerellä doradoparvessa, kuinka laitteet toimivat vauhdikkaimmille kaloille. Näin sitä mentiin.

Onkos hartsa käyny jo rautua härnään?

Eilen soseessa hurautettiin Loktalle. Oli sielllä muitakin. Rautuja tuli 13 ja hyvää oli voisssa paistettuina. Lunta jäällä ja vettä kelkalla hanaan asti. Ehkä pari viikkoa menee, kun tulee onkikelit. Jäätä on sen verrran , että kyllä ehtii. Miten vain kelkkakelit etenee. Huomenna uudestaan, olivat tosiaan sen verran maukkaita.

Huomenna ois lähtö torniosta lakselvia kohti. Minkähänlaiset olot sielläpäin? Ilmeisesti lumet melko vähissä tänäkin keväänä mutta kuitenkin enemmän mitä vuosi sitten, onkohan joka järvi jo vesillä?

Tiistaina tuli 50 kpl:tta rautuja. Ylhäällä tunturissa on huippukelit, alhaalla sosetta. JÄrvillä vettä, mutta ei suinkaan paha. Vain onneton voi saada kelkan uppoamaan näille meidän vesille. Lunta on enemmän kuin viime talvena. Harmi vain, että alamaissa kelkkakelit sulavat käsiin. Ei viitti hiekalla tehdä siirtymiä.

Joo tunturissa oli kyllä hienot kelit, rautuja tuli suunnilleen viitisenkymmentä. Joista jokainen tuli näköpilkkien, olipa mahtavaa taas maata porontaljalla ja nähdä kun rautu tulee pilkin ympärille pyörimään ja pitkän härnäämisen jälken paukauttaa kiinni. Oli upeaa. Suurimmat n. 700g. Viimisenä päivänä vasta tuli kunnon parvi että avantojen ympärillä pyöri 5 tai useampi rautu. Muuten kalat olivat yksittäin tai pienissä ryhmissä. Onkos ollut vielä kelejä pilkkiä ja miten on tullut? Parin viikon päästä pitäisi toinen reissu tehdä. Toivotaan että kelejä riittää.

Kerroppa hartsa vähän kuulumisia, ooks käyny rautuja onkiin, onko vielä kelejä? Perjantaina ois lähtö vielä norjan puolelle, kelit varmaan vielä ihan jees?