Keskustelu

Onko Esa sitä mieltä, että Teno ja esimerkiksi väylä olisivat parempia jokia ilman tuota kaunista (mielestäni kauniimpi kuin lohi, ei tosin yhtä kiva siiman päässä)kalaa? Eikö lohen kutu onnistu sitten jos rauhotusaika on tuo mainitsemasi aika, kutuhan tapahtuu tuon jälkeen ja väylällähän kalastus loppuu jo 15.8...
En oikein usko, että taimen mätejä käy pohjasta kaivamassa, mutta ehkä joku AMMATTILAINEN voi kertoa FAKTAA. En vain jaksa oikein ymmärtää tuota asennetta, että taimen pitäisi minimoida joessa!! Onhan nuo kaksi hienoa kalalajia elänyt jo vuosisatoja/tuhansia rinnakkain niin miksei tulevaisuudessakin.
Itse vaan arvostan mertsarin kalana hyvin korkealle ja toivottavasti saadaan tulvaisuudessa itämeren taimenkannat taas kukoistukseen...

aihe muuttu sitte tammukasta lohheen ja meri taimeniin.... nii se piti vielä kyssyä että nouseeko tonko lampeen talaveksi jos oja lähtee lammesta??

Eikös suurin osa tenolle suuntaavista kalastajista ole siellä lohta pyytämässa?
jos ajatellaan että tenossa uisi (luvut ovat hatusta vetäistyjä) 2000 lohta ja 300 taimenta. oletetaan että kaikki nämä lohet kutisivat jolloin lohen poikasia syntyisi 1000, jos taimenet eivät olisi syömässä mätiä. mutta kun taimenet ovat syömässä mätiä lohen poikasia syntyy vain 600.
Minusta ainakin on parempi jos lohta on enemmän joessa, jota kutsutaan euroopan parhaisiin lohijokiin kuuluvaksi ja jonne turistit matkaavat lohen perässä.
tottakai itsekin toivon että meritaimenkannat lisääntyisivät. mutta lohijoilla voisi olla vain sitä lohta.

Serkun (14w) kanssa kerran saunassa juteltiin kalastuksesta. hänen lempi kalastuksen laji oli tenolla lohen pyynti ja sitten tuli tammukan onginta, jota hän monta kertaa vuodessa harrastaakin. hänen isänsä on kalatalouden tarkastaja ( tarkkaa titteliä en nyt muista) joka hyväksyy kyllä lasten tammukan pyynnin(tai ainakin oman lapsen).

No ei ole tarkoitus muuttaa aihetta. Palstan otsikko on edelleen:
- "Onko tammukka olemassa?"
Jos olet uusi lukija niin katso edelliset sivut.
En vain luvannut vastata ns. "pervoilijoiden" epäasiallisiin viesteihin. No nämä viimeisimmät viestit ovat aiheessa. Jo nyt tulkintani tämän palstan viesteistä on, että ihmiset kaipaavat menneiden aikojen kulttuurisidonnaista tammukanongintaa. Se on ainakin Kainuun ja Lapin sydäntä lähellä ja vaikuttaa suoraan identiteettiimme. Niin ja se tammukanonginnan hyväksyntä pitäisi vain saada lainlaatijoiden tietoon. Sillä luulisi olevan merkitystä mitä mieltä enemmistö lain vaikutusalueella on. Ja mielipiteet pitäisi saada muodostettua avoimella keskustelulla ja asioiden tarkastelulla joka suunnasta.

Nousee se tammukka lampiin talveksi ja laskeekin, jos lampi on alajuoksun suunnassa. Myös purojen syvänteet ja laajentumat ovat tammukalle mieleisiä talvehtimispaikkoja.

Ps. En saanut Niemelän Eeroon kontaktia sähköpostilla, joten otin kontaktia RKTL tutkija Jaakko Erkinaroon. Toivon hänen avaavan keskustelua ns. viralliselta kantilta.

Ennen tenolla(ennenkö tuli suomalaiset asiantuntijat) oli syksyisin tapana pyytää meritaimenia ,olivat kirkkaita ja kauniita. Silloin osattiin pitää taimen kanta kurissa.Saattaapi joku vanha jäärä pyytää vieläki, tiiä häntä.

Lapinmies tietää.
Eihän se meidän lappilaisten vika ole että, joku onkii Eteläsuomessa taimenistukkaita.

tammukan alamitta on 40 cm, koska monet järvitaimenet kalastetaan tammukoina jo ennen syönnöstä

saako tonkoa kalastaa ennää laillisesti kun alako ainaki koskessa taimenen rauhotus???

ei

Ydinkysymyshän on, että onko tammukkaa eli tonkoa olemassakaan. Mielipiteeni on että, kun taimen pienissä puroissa eläessään ei kasva 40cm:ksi ja jos vesialueella ei ole taimenistukkaita, tulisi se näissä vesissä jättää lain ulkopuolelle.
Tammukanonginta on vahvaa kulttuuriperinnettä ja hyvää luontokasvatusta lapsillemme, virtuaali harrasteiden sijasta.
Laki taimenen alamitasta loukkaa pahasti Lapin ja Kainuun syrjäkylien asukkaiden oikeuksia:
- alentaa heidän jo muutoinkin heikkoa elintasoa, kun mittayksikkönä ei ole raha
- edistää Suomen keskittymistä
- heikentää luonnontuntemusta ja näinollen -kunnioittamista
- murentaa oikeuden uskottavuutta ja lain kunnioittamista (lain perusteet vääristelevät totuutta)
- Suomen pohjoisimpien osien lapsilta se estää kalastusharrastuksen lähes kokonaan (särkikaloja ei ole ja ahvenkin on harvinainen)
- ...
Edelliset puheenvuoroni valaisevat asiaa listausta paremmin. Ja teidän mielipiteenne rakentaa totuutta laajemmaksi.
Saispas nähdä mikä soppa tästä lopussa syntyy...

Esan tietäen..Uskon mitä mies kirjoittaa..Asian laatu on vain yleismaailmallinen..Eli moni asia on maalaisjärellä oikein..No miksi sitten pitää käydä vuosia kouluja että tekisi sitten päätökset maalaisjärellä mihin pystyy ilman koulutustakin.
Tämän takia ns. kouluja käyneet joutuvat tekemään järettömiä päätöksiä, ettei koulutus menisi hukkaan

PS Ei niin puolet leikkiä, ettei toinen puoli totta..Nyt Esa sinäkin tiedät mitä varten opiskellaaan

yhdyn edellideen

Prof Jaakko Erkinaho meilasi anteeksipyyntönsä, kun ei ollut kiireiltään kerennyt ottamaan kantaa ko. aiheeseen. Työpaineiden hän sanoi helpottavan 02.10. ja osallistuvan sitten keskusteluun.
Totta puhuakseni meinasin jo muokata oman mielipiteeni RKTL:n linjoista. Tunnen kyllä Jaskan (mukava mies) ja uskon hänen tuovan keskusteluun uutta pontta.
Kommentti itsestäni "Ollaanpa sitä nyt niin mielisteleviä". Mutta, ei ole tarkoituskaan kylvää riitaa, vaan muuttaa lakia. Jaakon vastausta odotellessa kohotetaampa vähän mielialaa provosoimalla...

Olisi kiva jos joku kertoisi vaikka pari tarinaa tammukanonginasta. Ja siitä vanhasta tietoudesta, joka vanhemman polven kadotessa, uhkaa hävitä kulttuuristamme. Miten pienissä ja miten useissa puroissa ne tammukat ennen elivätkään. Ja vieläköhän ne siellä lymyävät, kun rantapolut ovat pensittyneet ja humusvedet ovat kasvattaneet purotkin jo umpeen???
Ei ole enään metsäniittyjen suvantoja ja kuusikoiden koskia. Loputon rääseikkö peittä entiset puronvarsi nummet. Ei tule vastaan tikkutammukan makea tuoksu heinäkämpälle kävellessä, joka itsekin on luhistunut, elämän siirryttyä kasvukeskuksiin.
Minä kysyn, valtaammeko erämaat takaisin ja tuommeko kadonneen kulttuurin takaisin metsiimme,
- tuntureillemme? Teemmekö sen, annamme syrjäkylille itsetunnon takaisin?
Jos olette samaa mieltä, on kiire saada ne pienet tiedon rippeet niistä tuhansista tammukkapuroista ja niiden pilkullisista asukeista päivän vaaloon.
Johdatammeko lapsemme siihen luonnonkauneuteen ja siihen harmoniaan, jota Lapin ja Kainuun erämaiden asukeilta vaaditaan?
Lopetammeko tämän pakkokeskittämisen kierteen?
Jos olisi vapaus, me asuisimme täällä.

No jopas tuli taas spontaanisti runoiltua... EK

voihan sitä "tammukkaa"(jos sitä nyt tammukaksi haluatte kutsua) kalastaa ilman että sitä ottaa saaliiksi, vai onko tämä nyt sitä suomen loistavaa ja pitkälle kehittynyttä kalastuskulttuuria missä "kaikki kalat otetaan.

Herra jaajaa!
Täällä pohjoisessa me syömme kalaa, olemme aina syöneet, emme kiusaa.

Eihän kaikkia tammukoita tarvitse ylös ottaa. sen verran vain mitä syö eräretkellä tai vie kotio pari että saa muutkin leivänpäälle muutakin kuin ylähuulen tai kaupan makkaraleikkeitä...

Tuosta "runosta" tuli mieleeni, että kerran huvikseni kokeilin onkia eräästä pienestä purosta (olisikohan keskim. Leveys joku 20-30cm ja puoli metriä syvä) sain hämmästyksekseni "jopa" 20cm pituisia tammukoita...

Joo, kyllä ne tammukat menee todella pieniinkin puroihin.

Tielaitos ja monet yksityisetkin ovat kyllä tietämättään tuhonneet paljon pienienpurojen kalakantoja, asentamalla rumpuja puroihin joissa tammukka elää. Tammukka kun "pitää" silloista, mutta ei mene maantierumpuun. Näinollen tammukan luontainen kesä/talvilaidun vaellus on estynyt, se ajanollen tuhoaa koko vesistön latvaosan (surullista, mutta totta). Ei siis meitä "nälkäisiä vaeltajia" pidä kaikesta syyttää, ottaen huomioon Metsähallituksen, muiden metsäyhtiöiden ja ymmärtämäättömien metsänomistajienkin aiheuttamat humustuhot ja rehevöitymiset, olemme ns. pikkutekijöitä tammukan pahoinvointiin. Painotan siis vieläkin että, jos pienempiäkin kuin 40cm sukukypsiä tammukoita onkii ruoakseen, on se pelkästään kalastuksen hoitoa. Jäähän muille tammukoille tällöin enemmän ravintoa kasvamiseen.
Kuten huomaatte kalastuslain taimenen alamitasta järkvyys murenee koko ajan. Sillä sen mielekkyys saa kolhuja koko ajan lisää.

Esalle ei sitä mielistellä, kirjoitin nimittäin että sinut tietäen, ja nyt vielä lisään että Heikin tuntien. Ja tällä tiedolla tarkoitin että et ole tietäjäksi ruvennut parin kesän pohjoisen kokemuksilla:) Terveiset saamamies Heikille, miehelle joka pyytää meritaimenia pelkällä viehekoukulla..

Näin se vaan toimii kunhan homman hallitsee,ja tietää missä taimen luuraa.Sitä paitsi tuli sillä yksi tittikin,kun ei pane perhoon yhtään ylimmääräistä karvaa eikä höyhentä.

Ainiin pitihän se vastata..Onko purotammukka olemassa..No oli ainakin 30 vuotta sitten kun ensikertaa pohjoisessa kaloja narrasin.
Alamittoja ei silloin pojan nassikkana tunnettu...Ei ollu vielä silloin SDP. virkamiehet tunkeneet ihmisten harrastuksiin sääntöineen

PS Vielä kun lohen Heikki nappaat sillä koukulla.. Niin haetaan sille nimi perhojen malliin..
Käviskö..Nudisti Heikki

Kyllä nudisti kelpaa oikein hyvin koska se tittikin tuli kalakun alta suomen puolelta siitä kiekkarannan laiasta,nudistithan yleensä makoilee hiekkarannoilla.Ps Tammukoita en ole kokeillut ko. perholla,mutta pieneen lyijy painoon ne kuitenkin käyvät napsimassa tämän tästä,pitäisi varmaan panna siihenkin pieni kullan värinen kolmihaara.

Mielenkkiintoinen perho! Itse sain taannoin tammukoita kastemadolla hyvin, mutta nekinhän ovat nykyään pannassa. Tosin virtaamattomat vedet kuten lammethan ovat laillisia kastemadolla ongittaessa, jopa ilman erillistä kalastuslupaa
(Pilkki ja koho-onki ilman kelaa). Onhan toki perhot ja vilkutkin tosi hyviä. Oletteko muuten koskaan kokelilleet lyhyttä vapaa (alle 1m) umpikelalla. On muuten kätevä pensaisilla puronvarsilla. Yksi konsti on kahlata puroa (kahluusaappaat tai housut kylmissä vesissä) alaspäin ja uittaa Rapalan mutujäljitelmää edessään. Näin tulee hankalammatkin kuopat koluttua.
Tammukka on muuten mainio suolakala. Ennenvanhaan se suolattiin kivipainonalla. Näin lihasta tuli tosi kiinteää. Sitten selkänahka halki ja repäisy etuevän laidasta, niin nahattomat fileet ovat valmiit irroitettavaksi ruisleivälle ja voi tietenkin kruunaa aterian.

Pienessä pohjoisnorjan purossa jotka putoaa suoraan jäämereen länsitenon vuonolla kokeilin Rapalan sateenkaari rautua n.5cm ko.konstilla en sano montako tammukkaa tuli mutta hyviä ne oli myös pannulla paistettuna.

Nuo tammukkareseptit olisikin kiva myös koota, kun Nudisti keksi tuon hymiön, =hyvää,
=pahaa ja =syötäväksi kelpaamatonta, -tyyliin. Tammukka on yleensäkin .

Tammukan syönnistä alkaa ollakkin aikaa..Tavallisesti pohjoiseen ajetaan sen isomman perässä ja tammukat unohtuvat..Nyt sitä Tenosta varhaiseläkkeelle jääneenä voisikin kokeilla.

Alamittassa täytyisi kuitenkin käyttää maalaisjärkeä..Vain tyhmä noudattaa tyhmiä lakeja..

PS Heikki milloin alat pitää sidontakursseja nudisti perholle..minäkin poropeukalo voisin osallistua..