Keskustelu

Että nytkö kaikki muut paitsi meritaimen ja lohi ovat tammukoita? Ja mitäkähän erätaitoja siinä tammukoiden onkimisessa oppii? eiköhän sitä piisaa muutakin ongittavaa keskilapin syrjäkylillä? :)

Jos oikeasti erätaitojen karttuminen on tammukoiden onkimisesta kiinni niin heikolla pohjalla on ja oisko parempi muuttaa sinne kehäkolmoselle.

Melko paljon olen siellä keskilapin syrjäkylillä kulkenutkin ja kyllä sieltä ihan mitan täyttävääkin taimenta on löytynyt melkeen joka ojasta. Tai ainakin harjusta jos ei muuta.

Meidän lapsille tammukanonginta on nimenomaan erätaitojen kartuttamista ja selviämisoppia, kulttuuria ja identiteettiä. Niin suuret ovat nämä kontrastierot jääkiekkokansaan ja muuhun "korkeakulttuuriväkeen".
Eikä kehäkolmonen kaikkine houkutuksineen vedä vertoja eräkokemuksillemme.

ps. Tämä tammukka asia on osaltani vähän aikaa jäissä, niin kuin nuo vedetkin täälläpäin.

Kyllä noita tammukaksi sanottavia taimenia löytyy etelämpääkin,itse asun joen varrella jonka alajuoksulla on voimalaitos ja estää taimenen nousun,puroihin istutetaan taimenta ja muutamassa paikassa on osa taimenista jäänyt asustamaan eivätkä lähde vaeltamaan, koska eräskin puro jossa on yksityisen pieni vesivoimala ja jonka alajuoksulta ei minkäänlainen kala pääse nousemaan sisältää silti elinvoimaisen taimenkannan yläosallaan vaikka niitä ei sinne enää ole istutettukaan moneen vuoteen.Noiden taimenien olemassaolosta ei monella ole tietoa enkä juuri ole niistä huudellut enkä kyllä yhtään syönytkään mutta huvikseni joskus kokeillut pyytää ja siksi tiedän taimenen tuolla lisääntyvän.Tietenkin osa noidenkin poikasista painuu mereen mutta takaisin synnyinsijoilleen ei yhdelläkään kalalla ole mahdollisuutta palata,mielestäni ei ole mitään väärää hyödyntää tuollaisesta purosta saatavia taimenia pienessä mittakaavassa jos se sattuu kiinnostamaan,kunhan pysyy kohtuudessa.

salvelinus:

"tammukaksi sanottavia taimenia löytyy etelämpääkin"

Voihan niitä sanoa miksi haluaa vaan ei ne tammukaksi siittä muutu. Todennäköisesti juuri näissä pikku ojissa on kyseisen joen poikastuotantoa ja oletko tutkinut moniko ojista jäätyy talvella pohjaan asti?

Se on muuten se meritaimen joka lähtee vaeltamaan mereen.. :)

Googletapasa wikipediasta taimen ja meritaimen.

Asiahan on niin että kala on täsmälleen sama mutta nimi muuttuu elinpaikan mukaan eli on vain yksi taimenlaji josta käytetään montaa eri nimeä.Tammukka eri purotaimen elää koko elämänsä purossa mutta jos sen poikaset vaeltaa mereen tai järveen niistä tuleekin yllättäen meri tai järvitaimenia,eikö oo kätevää tämä biologia.Saahan sitä leikkiä pyhää mutta ei vaivaa kyllä omaatuntoa jos tuollaiselta alueelta johon ei alasvaeltaneet taimenet voi palata joskus ottaa taimenen niin halutessaan.

salvelinus:

Asiahan on niin että kala on täsmälleen sama mutta nimi muuttuu elinpaikan mukaan eli on vain yksi taimenlaji josta käytetään montaa eri nimeä.Tammukka eri purotaimen elää koko elämänsä purossa mutta jos sen poikaset vaeltaa mereen tai järveen niistä tuleekin yllättäen meri tai järvitaimenia,eikö oo kätevää tämä biologia.Saahan sitä leikkiä pyhää mutta ei vaivaa kyllä omaatuntoa jos tuollaiselta alueelta johon ei alasvaeltaneet taimenet voi palata joskus ottaa taimenen niin halutessaan.

Kannattaa palata sinne biologian kirjojen ääreen..

Nimimerkille heh voisi tosiaankin suositella biologian opiskelua taimenen osalta.

Kateelliselle kalamiehelle toiseksi pahin asia on se, että joku toinen saa suuren kalan. Pahin asia on se, jos toinen saa pienen kalan. Kolmanneksi pahinta on se että joku saa ylipäätään kalan.

Eikö suurten kalojen kalastus ole "epäeettisempää" kuin pienten? Suuret kalat ovat lajille tärkeitä lisääntyviä yksilöita, joiden selviytymisprosentti on suurempi kuin pienten. Yhden hirven luvallakin saa ampua kaksi vasaa, koska vasan merkitys populaatiossa on pienempi kuin lisääntymisikäisen ja selviytymiskykyisemmän aikuisen. Voisiko olla, että kalojen ylämitta olisi ehkä tärkeämpi asia kuin alamitta, jos kalakannan lisääntyminen halutaan turvata?

Miksi pitää stressata siitä, onko joku kala varmuudella purossa elävä kääpiötaimen vai voisiko se joskus vaeltaa järveen/mereen? Eikö se ole kalan syöjän asia, montako grammaa kalaa hän syö? Voihan sitä järkeä ja tilannesilmää käyttää tässäkin asiassa.

Hei!

Kalojen alimmat mitat:
Järvilohi 40 cm
Harjus 30 cm
Kaikkien taimenmuotojen (myös purotaimenen, eli tammukan) alamitta on 40 cm poikastuotantoaluekartassa punaisella merkityillä alueilla.


tuossa yllä lainaus Villi Pohjolan erämaaluvan ehdoista (1564 INARIN ERÄMAA)

eli tuon luvan mukaan siellä Inarissa ainakin tammukka elelee...
ja vain poikastuotanto alueella on alamitta olemassa, eikös näin?

http://varaamo.villipohjola.com/intresdocs/kuvat/virkalastuskartat/k1564_tu loste1.pdf

eli karttojen punainen alue ilmoittaa poikastuotanto alueet, kyllä sinne vielä tammukan onginta paikkoja jää punaisen alueen ulkopuolelle.

sorry jos tämä on jo täällä kun kaikkea vääntöä en jaksanut lukea.

Kävin eilen mato-ongella ekaa kertaa tonko kalassa ja sain ekan lohikalani, Tästä se kalastusura lähtee, Puronieriähän syrjäyttää tammukan purosta *Vink*

Niin kauan ko mie elän niin mie kalastan tammakoita ! Justhin nyt on kattilasa kiehumasa päineen evineen ;)

..ookko kokkeillu, MettäPörrö?
- No, en miekhän, mutta samala reissula oon syöny molempia.
Jos on vähän suolaa ja kahavia matkasa, ni noila evväilä ellää vaikka kaks'viikkoa mettäsä. Ja miksei pitemphänki, mutta nuo hillat tahtoo mennä yli. Sitte on tultava maalikylhän ostamaan appelsiiniä. No on se silti joku leivänkannikkaki ylleensä repusa ja kiveksi muuttunu kuivalihakäppyrä. Niin ja matorasia, mutta ne on pahan päivän varale ;) - Jotta, semmosta survivalia met harrastama...

Varmasti on hyvvää,oikhen entisaijan evästä.Kohta mie lähen täältä etelän vetelien seasta kalastelleen tammakoita ! Veri vettää kato ku esivanahemmat eli sillä tammakkopyynilä ja mettästykselä itäkairasa aikoihnaan.Ja on se tosin miunki pakkanen täynä tuota mettän ja veen riistaa aina talavisin.Ei muutako baze dearvan....;)

..erään Utsjoen erämaakalastusluvan (2010) lunastaneen paperissa luki taimenen alamitaolevan 40cm (ja piste). Ja suurin piitein niin, että tammukkaa ei ole olemassa.

Kunka Metsähallituksella voi olla pokkaa myydä kalastuslupia niihin tuhansiin järviin, lampiin ja puroihin, joissa pääosin ei löydy tuohon mittaan kasvavia tammukoita. Puolustukseksi voidaan kyllä sanoa että, on totta että nämä latvavedet eivät ole koskaan inventoitu ja varsinkaan niiden kalakantoja ei virallisesti tiedetä.

Tämän asian lupaan ottaa todella esille, koska katson tällaisen polkevan, niin meidän paikallisten, kuin "turistiluvan" lunastaneidenkin oikeuksia.

En kykene noin isoa työtä omin avuin tekemään, mutta en olekaan se velvoitettu viranomainen, jolle tuo velvote on asetettava. Yhteiskunta ei kuitenkaan ole oikeutettu tekemään päätöksiä, jotka ovat selvästi "maalaisjärjen" vastaisia, ja vain sillä perusteella että näin on muuallakin. Metsähallitusta on siis vaadittava välittömästi tekemään rajat niille vesille, joissa todennäköisesti tammukat eivät koskkan saavuta tuota maagista 40 cm:n mittaa. On suorastaan petollista rahastaa kalastusluvista vesiin, joissa kaikki kalat ovat kiellettyjen listalla.

Kalakantojen hoidon nimissä vetoan edelleen "Norjan-malliin".

Pohjois-Norjassa viimeviikollakin käydessäni (paikallisen oppaan kanssa) tuli jälleen vastaan verkkorajoitus, joka on päinvastainen Suomen tunturivesiin verrattuna. Siellä ei saa käyttää yli 28mm solmuvälin verkkoja. Pyydetään siis kalakantojen hoidon nimissä vain pikkutaimenia.

Suomen tuntureilla on alle 40mm solmuvälin verkot kiellettyjä. Eikä ole epäselvää kumman maan tunturivedet ovat kalastollisesti paremmassa kunnossa. Liekö juuri kalastussääntö se vaikuttava tekijä jolla naapurimme pitää tunturivetensä kalastuskelpoisina.

Joku voisi väittää, että onhan siellä Suomentuntureilla mahdollisuus pyytää rautua (nieriä), mutta se on liki bluffia. Suurin osa Utsjoen rautuvesistä on (joskus -70 luvulla)Metsähallituksen toimesta pilattu siikaistutuksin, joten hyvinkin marginaaliset ovat enää ne rautuvedet, joissa voisi sanoa rautua kalastavansa. Tammukoita kyllä löytyy lähes jokaisesta pienimmästäkin purosta ja lammesta.


Ensi talvena täytyy varmaan saada jonkinlainen vetoomus tuon Utsjoen tunturivesien taimenen alamitan laskemiseksi, niihin mittoihin joissa ei enää voida puhua "petollisesta liiketoiminnasta".