Keskustelu

Sorkitaanpa taas, ettei tule hiljaista.

Oletetaan että eräs tammukka lähtee valumaan alavirtaan, putoaa putoukset ja paluuta ei ole. Valuu jokeen väistää verkot, joihin se kuolisi pikaisesti, kuten hampaistaan tarttuvalla on tapana. Tulee läpi happamien humusjärvien välttää muikkutroolitkin. valuu likaiseen jokeen ja lopulta suolaiseen mereen. Syö siellä monenlaiset myrkyt ja kasvaa parikiloiseksi broileriksi parissa vuodessa.
Tarttuu viimein uutuuttaan hehkuvaan vobleriin. Potkii jättiläisen potkurivirrassa hetken ja lentää haavittuna kannelle rutistettujen kaljatölkkien viereen.

Onko muuten parempi että, konjakkihöyryissä kalasteleva ökyrikas pilaannuttaa kahden kilon taimenen uistelupaattinsa kannelle,
vai säästöliekillä elävä erakko syö kolmensadan gramman tammukan nälkäänsä latvapurolla.

Kumpiko on rikollinen Suomessa?

ps. Älkää hyvät lukijat sekoittako näitä mielikuvia puoluepolitiikkaan.
Minusta, vain vertauksin, saa asioista parhaan käsityksen.

tuota norjan hommaan vois ihan hyvin käyttää täällä meillä suomessakin "maalaisjärki" mukana mutta tietenki VAIN semmosissa paikoissa joissa on lajia runsaasti tai jopa liikaa.. kala kannat kääpiöityy ja isommille ei riitä ravintoa kun on paljon pieniä käyttämässä sammaa ravintoa.. dokumentti: onko tammukka olemassa vois kerätä paljonkin kahtojia ja olla mielenkiintonen katottava... hyvä että erä lehtikin käsitteli asiaa uusimmassa numerossa....

Hyvä Mehto niin olisi!
Toinen syy, miksi vain isoja taimenia karsimalla kanta kääpiöityy on, että sekään kala jonka reppuun heittää, ei ole enään pieniä karsimassa (taimen on kannibaali).

Lisää tästä aiheesta myös otsikon alta
"Ylä-, ala- vai välimitta kaloille"

Vaatiihan tällainen ajattelutapa radikaalia asennemuutosta, joten sais nähä, onko liian kova luu purtavaksi. Uskon kuitenkin maalaisjärkeen ja ihmisten oikeudentajuun, asiaa ajaessani.

jäätyykö esa purot kuinka äkkiä ja tulleeko niihin talaven myötä kuinka paksu jää? aattelin talavella että kokkeilis jossai syvässä purossa pilikkimistä niin joku pahvi varmaan estää pilikkireijän jäätymisen..... kärpäsen toukka varmaan kelepaa tonkoille?

Purot jäätyy yksilöllisesti. Ne suvannot joissa isommat tammukat piilee jäätyvät yleensä hyvin. Kirjoitappa sähköpostiosoitteesi minulle puhelinviestinä niin kerron tarkemmin. Lukijat ymmärtävät varsin hyvin jos en ihan kaikkea laita valtakunnan foorumille. EK p. 040 7763448

tässä oli ihan mielenkiintoinen hanke jonka sattumalta löysin selaillessani rktl:n sivuja..


http://www.rktl.fi/kala/elinymparistot/kunnostukset_rakennetuissa_vesissa/

Yes, niinpä onkin.
Pitkäaikaisen hiljaiselon jälkeen paljastan, että tammukkahanke on saanut tuulta purjeisiinsa.

Tenonvarren matkailuyrittäjät hakenevat aloitteestani sääntömuutosta Pohjois-Lapin kalastuslakiin siten että:
1. Taimenen alamitta lasketaan 25cm:iin puroissa ja pikkujärvissä (alle 1km).

2. Alle 1km valtio-omisteiset järvet tulee kieltää verkotukselta tai asettaa verkotukselle yli 30mm silmärajoitus.

Saispas nähdä miten äijän käy?

Ps. Nämä sääntömuutokset eivät tosin täytä koko Lapin ja Kainuun tarpeita. Mutta toteutuessaan ovat hyvä alku.

ala mitta tammukalle pienemmäksi.mitä jos isot vain otetaan pois silloin jää vain pieniä jotenkla kanta pysyy aina ja ikuisesti pienenä eikä kaloja saa ottaa pois koska ovat liian pieniä. mitä me tästä hyödymme???

Alamitta laskettaisi siis 40cm:stä 25cm:ksi.
Sehän juuri tarkoittaa että, myös pienempiäkin tammukoita saa (lue tulisi)ottaa pois, jotta kannan keskikoko kasvaisi. Ei minulla olisi mitään sitä vastaan vaikka koko alamitta poistettaisiin ko. vesistä. Mutta kuten olette huomanneet, on niitä vastatuuliakin tällä hankkeella ollut. Siis vanhan sanonnan mukaan "ahneella on paskanen loppu" joten tyydyn esittämään tällaista kompromissia. Eihän tämän palstan kaikki toiveet vielä ole kuitattu, vaikka tällainen muutos Ylä-Lappiin saataisiinkin. Suomessa itse kukin voi esittää omia sääntö- ja jopa lakimuutoksia, joten suorastaan toivon aktiviteettia asian hyväksi.

ala mitan voisi poistaa kyllä jokainen järkevä ihminen ottaa isoja ja pieniä muttei mitää on 10cm kaloja. Kaikki jotka ovat kalassa ja kalalla ei ole ala mittaa jokainen ymmärtää ottaa sopivan kokoisia eikä mitään mini kaloja pointtini on jos ala mitta poistetaan jokainen voi käyttää omaa järkeä saaliin koon mukaan

Esa karpoff

Avasit hienon ja tärkeän keskustelun hyvä homma ja Kiitos.

Mieleen tuli tapahtuma parinkymmenen vuoden takaanta.

Olin tunturissa vaeltamassa ja pikkaisen varkain Tammukoita pyysin ruoka"pöytään"jäin kiinni ns housutnilkoissa , paikalle tuli vanhahko alkuasukas reppu selässä minä sitten korvat punasena selittelemään et jos ruuaksi vaan ja saisikohan noita lupii mistään.Mies siintä minulle tuumasi " Kuule poika ne niitä etelänherrojen lakeja sen pyydät minkä syöt"

Ja olen sitä sääntöä noudattanut oli mitta tai laji mikä tahansa.

Taas kun kalastamaan lähdetään pyrin noudattamaan lakia liki kirjainmellisesti.

t. Etelän Ukko.

Tässäpä lukijoille yks vitsi tuosta pikkujärvien verkotuksesta.

Etelän mies tuli tunturilammelle kalaan. Lapin äijä tuli vastaan.
"Na, minnekkä se sie oot menosa?"
"Tuohon lammelle tammukan pyyntiin". Vastas turisti reippaasti. "Ei siitä mittän saa." Tokasi äijä neuvoksi.
"Viime syksynä mie kävin siinä kuuenkymmenen verkon kans ja sain satoja kiloja kallaa. Ja nykkö mie taas yritin, ei tullu juuri mithän. Turistit on onkinu kaikki".

Tämä on siis fiktiota.
Mutta tänä päivänä, Suomen laki suo tällaisen tapahtuvan todellisuudessa.
Onneksi Lapin nuoripolvi ymmärtää vastuunsa, eikä juurikaan toimi tuon vidtsin ryöstökalastajan tavoin.

Siltikin lakia pitää muuttaa, eihän kaikkien omaantuntoon todellakaan voi luottaa. Ei etelässä, jos ei pohjoisessakaan.

Ei kannata ottaa yli sormenmittaisia, joutuu ruotimaan.

Kalastusasetuksen 19 § määrää meritaimenen ja järvitaimenen alamitaksi 40 cm, muttei puhu purotaimenesta mitään. Tammukalla ei siis ole lain määräämää alamittaa. Missä sitten on tammukkaa ja missä nuoria järvitaimenia? Esim. Inarin kalastusalue on ratkaissut alamittaongelman niin, että on kalastussäännössään erikseen määritellyt ne vedet, joissa myös purotaimenten alamitta on 40 cm. Käytännössä nämä vedet ovat tietenkin jokia ja puroja, joihin järvissä syönnöstävät taimenet nousevat kutemaan tai joihin järvitaimenen poikaset nousevat syönnöstämään. Alueet on merkitty kalastussäännön osana olevaan karttaan. Muiden purojen taimen on purotaimenta, jolla ei lain mukaan ole alamittaa. Näin ollen esim. Ruijanojasta saa täysin laillisesti kalastaa tammukkaa alamitoista välittämättä.

Markah lienee oikeassa Inarin kalastussäännöistä.
Mutta kysyessäni useilta eri tahoilta taimenen ilmenemismuodoista, on nykyinen vastaus että, on vain yksi taimenlaji. Ei siis meri-, järvi tai purotaimenta. Ja juuri tähän nykypäätelmään vedoten, on Suomen yleinen taimenen alamitta tuo tammukalle ylivoimainen 40cm.
Eikä Etelä-Suomessa ymmärretä Lapin tuhansien tammukkapurojen kulttuuriarvoa Lappilaisessa kalastushistoriassa.
- Ei tammukanonginnan suomaa, lähes ainoaa mahdollisuutta Pohjois-Lapin lasten kalastusharrastuksille.
Eihän meillä ole valtion tukemia teattereita ei jää- eikä uimahallejakaan.... On vain nuo pahuksen tammukkapurot lähes jokaisen tönön takapihalla.
Tammukankalastus on Lapin vahvaa kulttuuria. Se on perinnettä, jota isät pojilleen opettavat. Ei sitä saa lainvalvojat meiltä pois ottaa.

niin kutsuttu Leen -ilmiö...

Uudet "tammukkataistelijat" selatkaapa edellisiä tekstejä. Alustus sivulta 1 jne...

fg

Suomessa on vain yksi taimenlaji,josta tunnetaan kolme eri ekologista rotua; järvitaimen,purotaimen ja meritaimen, jotka eroavat toisistaan elinympäristönsä ja elintapojensa vuoksi.

Järvitaimen on sisävesikala,joka vaeltaa joesta syönnökselle järveen, josta se palaa takaisin syntymäjokeensa kutemaan. (alamitta 40 cm)

Purotaimen eli "tammukka" on järvitaimenen tapaan sisävesikala. Järvitaimensta se eroaa sillä,että purotaimen ei vaella missään elämänvaiheessaan järveen syönnökselle,vaan pysyttelee koko elämänsä syntymäpurossaan. (ei alamittaa)

Meritaimen vaeltaa syönnökselle mereen, josta se palaa takaisin syntymäjokeensa kutemaan. (alamitta 40 cm)

Näin ollen otsikkon kysymykseen "onko tammukkaa olemassa?" votaisiiin vastata myöntävästi.

Seuraavaksi ottaisin puheeksi tammukan onginnan matosyöttiä käyttäen. Lain mukaanhan matosyötin käyttö on kiellettyä siika- ja lohikalapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa, joihin tammukkapurotkin kuuluvat. Eli käytännössä puroilla ei saa käyttää matosyöttiä.

Joo juuso on oikeassa tässä rotuopissa, mutta olen kuullut niin paljon tuota yksitoikkoista jankutusta että, on vain yksi taimen laji ja yksi alamitta 40cm. Eikä tuokaan alamitta kaikille riitä. Mielestäni Lapin tammukkapuroja saa verottaa vapaasti ja pitäisikin, kuten Norjassa niin keskikoko kasvaisi. En nyt kehtaa yllyttää ketään madolla niitä onkimaan, vaikka itse siihen ehkä syyllistyisinkin ja 4v poikani tulee myös oppimaan kalastuksen jalon taidon tammukoita onkimalla. Kun täällä Pohjoisimmassa Lapissa ei särkiä ole, niin ei ole. Eikä meillä ole lapsille muutakaan kulttuuria liiemmin tarjolla, itsekin kalastan vapaa-aikanani oopperan sijaan. Ei se tule yhteiskunnallekaan niin kalliiksi, vaikka veroja maksankin.

Edellisen viestin loppuosan tarkoituksena ei ollut kannustaa rikkomaan lakia, vaan esittää oma mielipiteeni tammukan onginnasta madolla. Eli itseäni ei haittaa vaikka joku onkisi matosyöttiä käyttäen, vaikka itse en sitä ole harrastanutkaan,enkä tule harrastamaan ! Mutta laki on aina laki ja sitä tulee noudattaa.

Järki pitäisi olla mukana kaikessa, mutta kun sitä ei vain kaikilla ole. Mieleeni tuli nyt yksikin tapaus parin etelänmiehen kalanpaistoksesta, jonka kerran satuin näkemään Pohjoisessa. Näillä kalastajilla oli iso paistinpannu täynnä alle 10 senttistä tammukkaa. Siis niitä oli paljon. Eikä tämä ole varmastikaan ainut tapaus. Kyllä tammukkakin saisi mielestäni saada mahdollisuuden elää täysipainoista elämää edes hiukan aikaa. En siis katso pahaksi, jos joku ottaa pari, kolme kohtuullista tammukkaa syödäkseen, mutta paljon kerrallaan hyvin pienten ottaminen on jo mielestäni tuhlausta. Noin pieniähän tarvitsee kuitenkin todella paljon saadakseen kohtuullisen määrän ravintoa.

Hienoa tekstiä kaikilta! Tämä vahvistaa mitä olen itsekin ajatellut, että kyllähän tammukkaa nyt voi pannulle vähän hakea. Itse olen kulkenut tammukan onginnassa Kolari/Pello alueella, tosin vain yhden kerran tänä kesänä, saaliina 4 kpl:tta n. 15cm ja yksi vähän isompi. Paiston kalat voissa pannulla, tosi maukasta oli, rapea nahka varsinkin.. mm..

Pidetään siis järkikädessä ja ongitaan vain sen verran kuin syödään.

ps. mitäs tammukan alamitalle ja tammukan mato-onginnalle kuuluu nykyään?

Voihan sitä puhua vaikka puroahvenesta tai vaikkapa järvisärjestä, jos siltä tuntuu. Taimen on taimen (Salmo trutta). Tammukat, Fariot sun muut hömpötykset on syytä pikkuhiljaa kalastavan kansankin unohtaa.
Vain yksi kala on olemassa eli taimen. Se voi vaeltaa elämänsä aikana purossa, meressä, joessa, järvessä jne ja mennä näissä ristiin moneen kertaan elämänsä aikana. Osa voi taas jämähtää johonkin tiettyyn paikkaan.

Eri taimenkannoilla voi kyllä olla suurempaa tai pienempää vaellustaipumusta. On esim. arveltu, että padosta ylävirtaan olevan kannan vaellushalu pienenee. Tämä siitä syystä, että vaellushimokkaat eivät pääse palaamaan alavirrasta ja kantaan jää jatkuvasti enemmän paikallaan pysymistä suosivia. Taimenen vaellustaipumus ei kuitenkaan häviä.

- Onko poni hevonen?
- Tai, kasvaako Tsarssijoen (Tenojoen sivujoen sivujoki) -lohi kyppikiloiseksi?
- Bušmanniakaan ei voida vaatia kasvamaan 186cm pitkäksi, vaikka selvästi puhutaan ihmislajista.

Maallikko varmaan huomaakin, että näillä vertauksilla johdatan käyttämään maalaisjärkeä, ja että myös kirjanoppineet huomaisivat seuraavanlaisen tosiasian:
- Kalastussäännössä on otettava aina paikalliset erityistekijät huomioon.

Danica valistaa (nykyhallituksen omaisesti) viestissään:
- Taimen on taimen (Salmo trutta). Tammukat, Fariot sun muut hömpötykset on syytä pikkuhiljaa kalastavan kansankin unohtaa.

Minun (oppositiossa) valistukseni puolestaan on:
- Tammukka on olemassa, siinä missä ponikin on hevonen.
- Tammukkaa ei ole syytä kenenkään unohtaa,
-ei kalastavan kansan, -eikä päättävien elimien!
- Eikä, Eteläsuomen taimenen jättimäinen alamitta ei sovi Pohjois-Lapin tunturialueen pikkulampien tammukoille (= kääpiötaimenille).


Tosin, meillä onkin (kiitos Metsähallituksen paikallisosaamisen),
täällä Ylä-Lapissa jo omia säännöksiä ja tapojamme hankkia retkievästä pitkillä taipaleillamme. - Kireitä siimoja, myöskin saivartelijoille.

ps. Tuo Erän 2010-vuosiuistin on tavattoman hyvä tammukkauistin! EK Utsjoki