Keskustelu

terve harri.
olen tässä jo kauan seurannut eri palstoja ja niissä käytäviä teno keskusteluita ja niinhän se kävi että lohikuume iski. Eli minkäslaisella kela/vapa yhdistelmällä pärjää tenolla, jos rannoilta heittääpi?? Entäpä vene/soutaja, millä hinnoilla ne liikkuu ja pittääkö varaus tehdä montakin viikkoa etukäteen??
Jos näillä tiedoilla pääsisi alkuun...

Matkailukalastaja saa heittää rannalta Ylä- ja Alakönkäältä. Katso tenoinfo vko 21 puolelta.
Hyrrä tai haspeli, paljon vahvaa siimaa ja siinähän se on.
Lusikoita tuntuvat nakkovan sekä hyvin uivia köngäsvaappuja.
Venekuvio on lähempänä sydäntäni. Ammattisoutajan tuntitaksa on tällä hetkellä 30 euroa ja siihen tulee kaupantekijäisiksi erinomaista opastusta soudettavaan kohteeseen. Kalatakuuta ei voida luvata, mutta suosittelen ehdottomasti hyppäämään muutamaksi tunniksi ammattilaisen kyytiin. Siinä saa joesta enemmän kuin vuosien itseopiskelulla.

Miksi lohenkalastuksessa aina käytetään monofiili-siimaa, eikä esim.punottua siimaa? Itse kyllä käytän lohenkalastukseen myös punottua ja hyvinpä näytti toimivan tollasen vähän päälle 10kg torniojokelaisen väsytyksessä. Onko Tenojoella paljon pohjakiviä, jos on silloin ymmärrän paksumman siiman käytön hankauskeston takia.

Terve Kala-Harri. -90 luvun puolivälissä rapala teki spesiaali vaappuja, löytyisikö sinun kalapakista sellaista helmiäis mahaista ja selkäpuolen väri on kuin puolukkapuuro jossa punaisia pieniä viivoja, kuin salamoja. 7cm countaun(siis uppoava). ne taisi olla sellaisia kausivaappuja eli tehtiin yhtenä vuonna.

Muistelen, että olen tuollaisen marjapuuron värin joskus nähnyt. Joitain spesiaalivaappuja kyllä pakeista löytyi, mutta eipä sittenkään tuota.
Noista erikoisuuksista puheenollen, tänään tuli Rapalalta henkilökohtaisesti kaksi ns. identtistä vaappua, joista toisessa on UV väriä ja toisessa ei. Niitä tullaan testaamaan kauden aikana lohille. Lohihan näkee UV valoa, joten tutkitaan kuinka nämä ambulanssivärit pelaavat vierekkäisissä siimoissa.

Kala-Harri:...tänään tuli Rapalalta henkilökohtaisesti kaksi ns. identtistä vaappua, joista toisessa on UV väriä ja toisessa ei. Niitä tullaan testaamaan kauden aikana lohille. Lohihan näkee UV valoa, joten tutkitaan kuinka nämä ambulanssivärit pelaavat vierekkäisissä siimoissa.

Mielenkiintoista - linnut, matelijat ja oletettavasti lohikin näkee UV-alueen värejä, joita me emme havaitse. Asiasta on käyty aina aika-ajoin keskustelua ja markkinoille on tuotu UV-värejä ja niillä värjättyjä materiaaleja ym.

UV-A lampun alla esim. ottiperhoja tarkastellen voi tehdä mielenkiintoisia havaintoja. Tuossa parin vuoden takaa juttua ja muutamia kuvia: http://ispk.hullukala.com/index.php?option=com_fireboard&Itemid=68& func=view&id=460&catid=3

Mm. hirvi ja karhu näkee UV valoa. Mulla on tuolla kaapissa Kanadasta ostettu puteli, josta voi suihkuttaa vaatteisiin, että UV valo vaatteista näkyisi eläimille. Tuo on todella mielenkiintoinen tilanne, kun kaksi samanväristä pikkuRapalaa laitetaan uimaan vierekkäin. Toisessa vaan ei ole UV:tä kehossaan.
Tuon tiimoilta tulen käyttämään paljon aikaa, sillä asia kiinnostaa varmasti monia lukijoita.

Kala-Harri:...Tuo on todella mielenkiintoinen tilanne, kun kaksi samanväristä pikkuRapalaa laitetaan uimaan vierekkäin. Toisessa vaan ei ole UV:tä kehossaan.
Tuon tiimoilta tulen käyttämään paljon aikaa, sillä asia kiinnostaa varmasti monia lukijoita.

Oiva lehtijutun aihe: lohen värinäkö tutkijan silmin :), löysikö Harri eroa kokeiluvieheistä UV/vakio, kuvia vieheistä mustavalolampun alla tarkastellen jne.

Sen verran kiinnostuin, että laitoin itsekin vähän rekvisiittaa tilaukseen - tuttu valaistussuunnittelija auttoi ja opasti tilaamaan fluoresenssin aikaan saavan UV-A mustavalolampun. Pitää hiukan tutkia karva- ja lankavarastoja sekä tietenkin ottipelejä.

lehtijutun paikka. Vieheet tullaan kuvaamaan studio-olosuhteissa ja kaikista kulmista. Kesällä seuraan tarkasti vieheiden toimivuutta. Tuolla Kalapäiväkirjan puolella on kuvat näistä kapuloista. Eroa ei silmällä huomaa, huomaako lohensilmällä paremmin.

Kala-Harri:...Tuolla Kalapäiväkirjan puolella on kuvat näistä kapuloista. Eroa ei silmällä huomaa, huomaako lohensilmällä paremmin.

Fluorisoivia maaleja (esim. liikennemerkkien neonvärit) ja fluorisoivilla väreillä värjättyjä villa- ja muita lankoja sekä höyheniä/karvoja on käytetty lohenkalastuksessa apuna jo tovin aikaa. Myös fosforoivat maalit ja kuidut ovat tuttuja. Sen sijaan vain UV-valossa, siis ihmissilmin näkymättömällä alueella, virittyviä hohtoja on käytetty tietoisesti vähemmän - sattuman oikusta jonkin verran. Mutta ei hätää, jenkki on jo keksinyt värkätä UV:lla kalahommissa :)

Luonnossa on lukuisia esimerkkejä UV-alueen väreistä/hohdoista, joita ihminen ei havaitse niin kuin havaitsevat vaikkapa linnut. Tutkijat ovatkin viime aikoina selvittäneet UV-valoalueen käytön hoksattuaan lukuisia elikoiden käyttäytymiseen ja ravinnonhankintaan liittyviä asioita.

Leksan (Lj) kanssa ollaan tuota uv-valoa käytetty värisuunnitemia värkätessämme. Yllättäviä yhdistelmiä vaappuvalikoimassa on juuri sen vuoksi, että nämä ovat osoittautuneet ottivaapuiksi. Esim oranssia pinkin päällä, ei näytä juuri miltään kaupan neonvaloissa, mutta uv-lampun alla tilanne muuttuu radikaalisti.

Myynnin edistämiseksi ehdotinkin, että joskus laittaisimme pienen pimeälaatikon kaupan myyntihyllyyn, jonne voisi vaapun sujauttaa, painaa nappia ja kurkistaa "kiikariaukosta" vaapun upeat UV-värit. Jäi kuitenkin tekemättä, sillä ottivaappu myy puskaradiollakin, ne pienet "painokset", joita käsityöläinen kerkiää tekemään.

Kyselin kerran prof. Jaakko Erkinarolta, onko lohen UV-värinäköä tutkittu?
Hän vastasi etti tällaista ole tehty, mutta muutamilla korallikaloilla on sellainen näkökyky havaittu. Miksei sellainen kyky voisi lohikaloillakin olla.

UV-valo voidaan jakaa kolmeen aallonpituusalueeseen: UVA-säteily 315-380 nm, UVB 280-315 nm ja UVC 100-280 nm.

Ns. mustavaloa eli UVA-säteilyä lähettäviä mustavalolamppuja käytetään vaikkapa setelintunnistamisessa jne. Tuollainen mustavalolamppu ei käsittääkseni vahingoita silmiä ja sitä käytetäänkin esim. tehostevalona erilaisissa tiloissa. Mustavalolamppu saa fluoresoivat maalit ja värit hohtamaan – perhon perään sitaistu vyö tai vaikkapa vaapun kurkkuun maalattu iskupiste loistavat hämärässä räikeästi.

Itselläni on myös varsinaisia UV-värejä ja niiden tarkkailuun ei mustavalolampun UVA-aallonpituusalue välttämättä toimi lainkaan. Täytyy uskoa mitä paketissa lukee :)

Tein lyhyen tutkielman ottiperhoihin ja vaappuihin – Tenolla toimivat viime kesänä tulvavedessä fluoresoivat vieheenosat ja iskupisteet niin vaapuissa kuin perhoissa (neonvihreä ja neonoranssi), Tornionjoen tulvavedessä ei vaapuissa välttämättä tarvinnut olla ollenkaan fluoresoivia osia, mutta myös fluoresoiva oranssi perä toimi. Tutkin samoin tein Tenojoen 2001 tulvaveden ottipelit ja sieltähän ne löytyi pakista mustavalolampulla. Erityisesti pitää antaa tunnustus Klaus Lahtiselle fluoresoivien värien sommittelusta Joonas-vaappuihin!

Sen sijaan keskikesän ottipeleissä ei ole hohtoa lainkaan – samoin vanhoissa paljon kalaa antaneissa perhoissa ja vaapuissa ei ole näitä nykyajan kotkotuksia :)

esa karpoff: ...Kyselin kerran prof. Jaakko Erkinarolta, onko lohen UV-värinäköä tutkittu? Hän vastasi etti tällaista ole tehty, mutta muutamilla korallikaloilla on sellainen näkökyky havaittu. Miksei sellainen kyky voisi lohikaloillakin olla.

Rohkenen väittää, että jollain laajuudella asiaa on tutkittu myös lohen osalta - tuo väite noin äkkiseltään nettiä ja erinäisiä tutkimusviitteitä selaamalla.

Kalamiehet ovat tietenkin tutkineet jo pelkästä mielenkiinnosta lohen värinäköasian - tulkoon sitten tieteellinen tiede perässä :) "What fish see: understanding optics and colorshifts for designing lures and flies af Colin J. Kageyama" mainitaan tuolla http://www.scandicangler.com/?t=1||&mod=article&aID=36089

Kim Rasmussenin kirjoittama juttu kannattaa tankeroida läpi - on perin mielenkiintoinen.

esa karpoff: Leksan (Lj) kanssa ollaan tuota uv-valoa käytetty värisuunnitemia värkätessämme.

Katsopa Esa "Purtavaa kaudelle 2009" Ampparin kuvaa - siinä on tehty Pekan (Beggare) kanssa samanlaista UV-valosuunnittelua :) Vaapun kyljessä pohjalta paistava vihertävän keltainen raidoitus on tarkoituksella fluoresoivaa...

..samat asiat keksitään samanaikaisesti useissa suunnittelupajoissa.
Sitä sanotaan isoksipyöräksi.

En tiedä,
..mutta kun monesti olen ylistänyt Strenin fluorikeltaista siimaa, niin mieleeni on tullut myös, että toimisiko tuo fluorisoitu siima houkutuslevyn tavoin.
Eli, houkuttelisi uteliaita lohia lähemmäs, jo ennen varsinaisen vieheen havainnointia??

Voisihan tämänkin keskustelun pohjalta teettää esim. testipulikan perinteisestä Ampulanssista, jonka päälle laitettaisiin fluorioranssi tiikerikuvio (Fluoritiikeri-Ambulanssi). Kaupassa eroa tuskin huomaa, mutta kevätnousukkaat ( uv-katseellaan ) voisivatkin pitää sitä ylivertaisena tuohon vanhanaikaiseen hälyytysajoneuvoon nähden.
Kolmessa veneessä vedettynä kesäkuun ajan, rinnan perinteisen Ambulanssin kanssa, asiasta saisi varmuuden.
- Ja "salatiede" astuisi taas aimo askeleen kohti uusia haasteita ...
Ehkäpä teetänkin, ja vedän yksin. - Mikäli isopyörä ei puutu "taas" peliin...
No.., - go hed.. ;-)

esa karpoff:...mutta kun monesti olen ylistänyt Strenin fluorikeltaista siimaa, niin mieleeni on tullut myös, että toimisiko tuo fluorisoitu siima houkutuslevyn tavoin.
Eli, houkuttelisi uteliaita lohia lähemmäs, jo ennen varsinaisen vieheen havainnointia??...

Taisin jo kerran mainitakin, että olen testannut Esan mainitseman siiman fluoresointiasian jäämeren kalanpaljoudessa - en lohella, mutta kuitenkin :) Fluorivihreä siima houkuttelee jäämerellä suolaisessa vedessä saalistavia kaloja. Olen asiasta aivan varma, niin selkeästi olen asian päässyt testaamaan perukesiimoja vaihtaen. Miten efekti vaikuttaa muualla - ei voi kiistää tai myöntää houkutusvaikutusta.

Jatketaan pohtimista - se on kuitenkin selvää, että lopullista vieheratkaisua ei koskaan löydy, vaan luonto muuttuu alati, onneksi näin :)