Keskustelu

tua yks kaveri osti ku halavalla sai..kuvio ihan jossaim muualla ku missä piti. carlssonin 3/4 supparilla sitten kuvio olkii taulussa.eli siis suppar olkii susi. tuumi vuan jotta meni rahaa turhaan jotta sai paikkalin käymään..

en ymmärrä mitä järkeä on laittaa rahaa esim. 1500e haulikkoon jos yhtä toimivan saa 500e. asemyyjäkin ylivieskassa sanoi ''baikal on käyttö haulikko, ei näyttelyase. ja jos tuli paikalla kaatuu 1500e browning,benelli tai beretta kattuu kivikkoon niin voipi tulla itku silmään kun taas jos 500e baikal kaatuu nii saattaa jopa vähän naurattaa'' :D valintani on nyt ja tulevaisuuesaa suomalainen tai venäläinen.

Onko 1500 ekun ase joku"näyttelyase"? Sehän on tavallinen hinta haulikosta. Kyllä mun mielestä kaikki haulikot on tehty käyttöö varten. Ammuttavaks ne valmistetaan siinä kun venäläisetkin vai olenko väärässä? Asemyyjä Ylivieskasta sanoo mitä lystää jos leipä on kiinni siitä että saa jonkun pyssyn myytyä. Mulla on kaatunut tuli paikalla viiden tonnin luikku enkä mä siitä itkuun pillahtanut. Mutta ei se pyssykään siitä pilalle mennyt. Nää on niin suhteellisia nää asiat. Mutta kyllä se venäläinen hyvä vehje on, ei siinä mitään. Parempi kuin turkkilainen. MC olis ihan kiva.Ehkä mulla vielä joskus on rinnakkainen MC.

Eikö mene kaaliin että jokaisella on oma makunsa!!!!!!

valopää:

Eikö mene kaaliin että jokaisella on oma makunsa!!!!!!

Se ei ole mausta vaan rahasta kiinni. Väitän edelleen, että jokainen ostaa aina niin laadukkaan haulikon kuin pystyy. Vaikka kuinka Baikalin hinta / laatusuhde olisi kohdallaan niin se ei tarkoita, että se olisi todella hyvä ja laadukas haulikko. Jollekin 500 euroa on paljon haulikosta, joku toinen taas pitää 5000 euroa kohtuullisena hintana. Kaikki on suhteellista ja kaikki riippuu käytettävissä olevasta rahamäärästä.

Haulikon keskihintana voi minusta pitää 1000 - 1500 euroa. Siitä alle ase on hinnaltaan edullinen ja siitä yli voi jo vaatia vähän muutakin kuin vain minimin. Suomalaisten keskiansioihin suhteutettuna puolet kuukauden bruttotulosta sijoitettuna haulikkoon keskituloisena veronmaksajana antaa juuri tuon 1500 euroa, hieman pyöristettynä. Minusta se ei ole paljon jos harrastaa aihetta tosissaan. Saman rahan pistää poikamies helposti baariin muutamassa kuukaudessa, eikä murehdi asiaa sekunttiakaan.

Kyllä nimenomaan menee kaaliin, jokaisella on oma makunsa. Venäläisistä mun makuuni olis MC.

Itse olen ostamassa tuota baikalin haulikkoa ihan vain sen takia että en koe tarpeelliseksi maksaa niin paljoa aseesta jos saman toimintatavan omaavan haulikon saa halvemmallakin. Enkä myöskään usko että materiaalit ovat loppupeleissä hirveän eroavia toisistaan,siis kalliin ja halvan baikalin välillä. Metalli on metallia ja puu on puuta oli se sitten pähkinää taikka mäntyä! Toki kalliissa haulikossa viimeistely ja muu jälki on sirompaa mutta itselleni haen TYÖKALUA EN KORISTETTA!!

eihän se kaikille oo kallis tuo 1500e mulle se vaan tuntuu liian arvokkaalta oishan varaa pistää tietenki enemmänki mutta en koe asetta tonnien koheetksi, kiväärin ostin viime keväänä tikka t3 deluxe + leopoldin kiikari ja korkeatasoiset jalat kiikariin hinta 1500e ja tuolloin halusin kotimaista taattua laatua :D mutta kivääri on passi pyyntiä varten ja on tulistolla ollessa seon joko autossa pussissa tai sitten nojallaan pehmeällä alustalla. Kaikki aseet on tehty ja tehdään ampumista varten. toki asioistahan voidaan ja ollaankin eri mieltä. Onhan varmasti benellit,browningit ja benellit toimivia aseita, mutta minulle riittää se että ase sopii minulle muita mukavuuksia siltä en vaadi.

Reizka:

Toki kalliissa haulikossa viimeistely ja muu jälki on sirompaa mutta itselleni haen TYÖKALUA EN KORISTETTA!!

Onko silti mahdotonta hyväksyä, että kaikki eivät haekaan pelkkää työkalua? Tämä ei ollut nyt mitenkään erityisesti sinulle Reizka suunnattu, vaan kaikille teille Baikal-miehille, jotka vetoatte tuohon argumenttiin, että "Ase on vain työkalu ja halvemmallakin pärjää".

Entäpä jos hakee myös mukavuutta?
Muunneltavuutta?
Käsiteltävyyttä?
Luotettavuutta?
Kestävyyttä?
Jos on yleisesti kiinnostunut tekniikasta ja haluaa työkalunsa olevan teknisesti kehittynyt, koska kokee tämän oleelliseksi osaksi harrastustaan?

Perusteluita ostopäätökseen voi olla vaikka miten paljon. Hyvin harva ostaa haulikon vain sillä perusteella, kun "Pittäis tuo rusakko saaha jotenki hengiltä". Ja yleensä ne, jotka ovat ostopäätökseensä aidosti tyytyväisiä eivät koe tarvetta hakea hyväksyntää päätökselleen nettifoorumeilta.

Taloudellisiin seikkoihin vetoavien haluaisin myös pohtivan paria asiaa. Miten hyvin 400 euron Baikal säilyttää jälleenmyyntiarvonsa verrattuna näihin 1500 euron aseisiin? Miten suuri osa metsästysharrastuksen vuosittaisista kuluista muodostuu haulikon ostohinnasta? (vrt. jäsenmaksut, matkakulut, varustekulut, koirat ja niiden koulutus, patruunat, ratamaksut jne... Haulikko kestää vuosia)

Minulla ei ole mitään Baikalia vastaan. Se on tosiaan riittävän hyvä ase jos "hakee työkalua". Jokaisella on omat henkilökohtaiset monisyiset perustelut omaan asevalintaansa, eivätkä ne kuulu minulle, enkä minä niitä koskaan voisi edes ymmärtää. Siksi mielestäni ei pidä lähteä tässäkin ketjussa nähdylle tuomitsevalle linjalle ollenkaan.

Toi työkalu juttu on pikkuisen huvittava, tavallaan. En mää sinne metälle töihin mene. Mää menen metälle. Työt on sitten toinen juttu enkä mä siellä pyssyä tartte. Ja onko suomessa edes ammattimetsästäjiä jotka tarvitsevat jonkun aseen työkalukseen? Ja työkalujakin on monen laatuisia. MC olis kiva työkalu.

eiköhän me paikkalistitkin mennä suurin osa metsälle kun jahtiin lähetään.
itse en paikkaleitani työkaluina pidä ja huollan aseeni joka reissun jälkeen, vaikka kalliita eivät olekkaan.
jälleenmyyntiin en asetani ole ostanut joten jälleemyyntiarvo ei ole ratkaiseva tekijä.
se onko jollekkin tärkeää saada seuraava laukaus sadasosa sekunnin nopeammin kun paikkalilla jääköön omaan arvoonsa, omalla ammun tähdättynä sen toisen joten menee siinä hetki aikaa sihtaillessa.
itseasiassa paikkali taitaa pitää aika hyvin hintansa käytettynäkin, saa niillä muutaman satasen kuitenki vaikkei maksa uutenakaan juuri enmpää

Kyllähän niistä aina jonkun kympin saa. Mutta kun kerran metälle mennään niin mitä siihen kannattaa joku työkalu status sekoittaa mukaan? Mulla on repussa työkalu ja se on kirves. Ja se on ruotsalainen. Toinen työkalu on puukko. Se on suomalainen. Haulikkooni mä en pidä työkaluna koska mä metsästän sillä enkä ole ammattimetsästäjä. Eli meinaan että eikö sitä baikkaliakin vois sanoa ihan vaan haulikoks?

Niin on aivan eri asia laittaa Baikal auton takaluukkuun kuin esim 3KE:n kivääri kiikareineen. Mulla fiilis on hyvä kun saa ottaa Baikalin esille juuri kun lähtee kävelemään kohti metsästystannerta, pari patia taskuun (täyteinen villisikaa varten, 3.5mm muuta riistaa ja 7.62mm susille ;) ja jakkarareppu kuntoon ja sinne evästä. Pidemmittä puheitta; Baikal on huoleton haulikkona ja varmatoiminen. 12/76 päällekkäinen tosin. Paranee koko ajan käytössä ja hiton helppo pitää kunnossa; putsaus öljyä, putsaus - riistalaukaus ja ei kun suolestamaan. Ja matka jatkuu.

Ei muuta kun hyvää matkaa sitten.

---

Työkaluja on karkeasti jaoteltuna kahdenlaisia: ammattikäyttöön ja harrastelijoille tarkoitettuja. Ammattilaisella kysymys on leivästä, eikä hänellä ole varaa käyttää heikkotasoisia välineitä, sillä jos työkalu hajoaa niin urakka niin sanotusti kusee jaloille. Harrastelijalle ei ole väliä vaikka kone ei sataatuhatta tuntia kestäisikään, kun käyttö on satunnaista ja vain muutama tunti vuodessa. Tämän vuoksi ammattikäyttöön tarkoitetut työkalut on valmistettu parhaista raaka-aineista käyttömukavuudesta tinkimättä. Niiden hinta on usein moninkertainen, joskus jopa kymmenkertainen harrastelijoiden vastaaviin työvälineisiin verrattuna. Ammattilaisen kannattaa kuitenkin panostaa kunnollisiin työvälineisiin. Harrastelijalle olisi vastaavantasoisten välineiden hankinta pelkkää tuhlausta koska vähemmälläkin pärjää.

Haulikoihin siirrettynä tämä työkaluajattelu tarkoittaa sitä, että paljon ampuvat ja esimerkiksi kilpailuihin määrätietoisesti harjoittelevat hankkivat kestävämpiä ja laadukkaampia haulikoita kuin satunnaisesti metsästelevät. Käytännössä mikä tahansa haulikko kestää ja riittää jos vuosittainen laukausmäärä on parinsadan tasolla, mutta jo 5000 laukausta vuodessa kuluttaa asetta aivan eri tavalla.

Ylläoleva ei ole mikään laki tai määräys. Myös harrastelija voi hankkia ammattitason työvälineitä. Perustelu voi olla esimerkiksi halu omistaa laadukkaita esineitä tai vaikka vain mahdollinen aikomus ryhtyä tulevaisuudessa ammattilaiseksi. Suomi on vapaa maa eikä täällä tarvitse kenenkään perustella kenellekään ostoksiaan. Siksi minusta tämä keskustelu on aika kummallinen, enkä oikein ymmärrä miksi joku ei saisi ostaa juuri sellaista ja sen tasoista haulikkoa kun haluaa tai katsoo tarvitsevansa.

Mitkä ovat ne kriteerit joilla kuluneisuutta voidaan mitata. Millä välineillä ja tekniikalla? Boroskooppi? Aukileikatun piipun mikroskopia? Silmämääräinen ja mustatuntuufilosofia?

SEAL:

Mitkä ovat ne kriteerit joilla kuluneisuutta voidaan mitata.

Kulumisen kvantitatiivinen tarkkailu on toki aika mahdotonta. Eivätkä ne laukaukset itsessään asetta kuluta ollenkaan niin paljon, kuin ne ulkoiset tekijät, joille ase noiden laukausten aikana altistuu. Valmistajan materiaalivalinnat antavat hyvän ennusteen aseen kulutus- ja korroosiokestosta. Enemmän rahaa aseeseensa syynäävä saa pääsääntöisesti parempia materiaaleja. Ihan uteliaisuuttani kysyn, mitähän seosta on Baikalin piippu, lukonkehys tai polymeeritukki?

Jokainen laukaus ja jokainen taitto tai viritys kuluttaa asetta. Vaikka minkälainen voitelu olisi niin metalli hankaa vasten toista metallia ja sitä tarkoitetaan kulumisella.

Haulikossa se näkyy eri osien löystymisenä. Esimerkiksi väljän kaksipiippuisen tunnistaa kyllä varmasti jokainen sellaisen tavatessaan ja aseen avatessaan. Kuluneet itselataavat taas eivät hyväksy patruunoita senkään vertaa kuin tekivät uutena jne.

Haulikon piippua sen sijaan ei yleensä ampumalla saa pilalle tai kuluneeksi, jos sitten sen kromaus ei irtoa.

Naarmut tukissa tai klommot piipussa eivät ole kulumista siinä merkityksessä kun yleensä kuluneesta aseesta puhuttaessa tarkoitetaan. Ne ovat vain merkkejä huolimattomasta käsittelystä, eikä niillä ole välttämättä minkäänlaista yhteyttä ammuttuihin laukausmääriin.

Olen pari kertaa päässyt kokeilemaa todella laadukasta haulikkoa. Toinen oli Beretan Trident, ovh noin 5000€, ja toinen oli saman valmistajan joku tilausmalli, ovh alkaen noin 20.000€. Molemmissa piippujen aukaisu toi mieleen kassakaapin avaamisen. Ne saivat parin tonnin sportinginkin vaikuttamaan juuri ja juuri tehtäväänsä kykenevältä halpikselta.

Naarmut tukissa ei välttämättä ole mikään huolimattomuuden merkki. Se voi olla merkki siitä että asetta on käytetty metsässä eikä pelkästään tunturissa tai pellolla. Vesakkoiset ja vitikkoiset rääseiköt tekevät jälkensä tukkiin. Ainakin mulla on joka pyssyssä käytön jälkiä tukissa eikä ne johdu mun huolimattomuudesta vaan siitä että niillä todellakin metsästetään. Radalle ei luultavasti naarmuja synny eikä ne naarmut sitä asetta huononna.

korpijouni:

Naarmut tukissa ei välttämättä ole mikään huolimattomuuden merkki. Se voi olla merkki siitä että asetta on käytetty metsässä eikä pelkästään tunturissa tai pellolla. Vesakkoiset ja vitikkoiset rääseiköt tekevät jälkensä tukkiin. Ainakin mulla on joka pyssyssä käytön jälkiä tukissa eikä ne johdu mun huolimattomuudesta vaan siitä että niillä todellakin metsästetään. Radalle ei luultavasti naarmuja synny eikä ne naarmut sitä asetta huononna.

Olet aivan oikeassa. Kirjoitinkin hieman yleisluontoisesti. Olen kylläkin nähnyt aika kolhiintuneita rata-aseita, jotka ovat saaneet kyytinsä ilmeisesti kangaspussissa auton takapaksissa. Ja onpa omassa metsästyshaulikossanikin jälkiä veneen etutuhdosta sorsajahdissa ja säilytyksistä eräkämppien eteisissä. Aseen käytön määrää on kuitenkin mielestäni vaikea päätellä vain sen naarmuja laskemalla. Tekniikka ei kulu kuin ampumalla, jos ruostetta ei lasketa, ja sitähän ei kenenkään itseään kunnioittavan metsästäjän aseesta löydy, vai mitä?

kassakaapin avaamiseen se on totta ja sekin että sen ostamiseen ei tarvita kassakaappia ja sieltä tuohta...ja jos ase maksaa 10 kiloeuroa on se hinta jostain kuitenkin syntynyt lienee selvä asia

SEAL:

kassakaapin avaamiseen se on totta ja sekin että sen ostamiseen ei tarvita kassakaappia ja sieltä tuohta...ja jos ase maksaa 10 kiloeuroa on se hinta jostain kuitenkin syntynyt lienee selvä asia

Se on selvää Sinulle, se on selvää minulle ja varmasti se on selvää myös enemmistölle suomalaisista, mutta jostakin syystä se ei tunnu olevan selvää kaikille Baikalin omistajille.

Tuosta ruosteesta piti vielä sen verran sanoa että näistä mun nyky haulikoista ei yksikään ole ruosteelle hätki. Mutta on niitä ruostuviakin mulla vuosikymmenten aikana ollut ja se jos jokin niin vi¤#¤#taa.Ostat muka merkki aseen ja eka kastumisen jälkeen pyssy punoittaa kuin hillonuija. Kaksi ameriikan ihmettä ja yksi saksan rauta olivat tuollaisia. Ja baikkalin kunniaksi täytyy kyllä sanoa että ne ruhlat ei ainakaan ruostu vai onko jollain ruosteinen balalaikka?

mullakin toki on Balalaikkakin eikä sekään huono ole ja todellakaan ei ruostu