Keskustelu

En ole peltejä aiemmin Tenolla soutanut, mutta ajattelin ensi kesäksi jokusen varata mukaan ja kokeilla. Minkäpainoisia peltejä kannattaa siimaan laittaa? Pitääkö esim. Räsäsen seiskasta olla 10 tai 8g malli, jotta ei painu heti pohjaan silloin, kun ei souda. Niin ja minkäpituiseen siimaan, onko esim. 7-10m sopiva vedenmäärästä riippuen? Smedsiä en ole muistaakseni kaupoissa nähnytkään, mutta eiköhän Räsä aja saman asian. Yhden karkuutuksen oon heittäen tarjotusta Räsäsestä tehnyt. Kiitän ja kumarran.

Smedsit on toimivia pelejä lohensoutuun samoin kuin Räsäsetkin.
10 grammaa on hyvä paino.
Ite olen soutanut mm. smedsin 33 , 55 ,93 Niillä on tullut myös saalista.
Räsäsistä 7
Sitten jos löydät nimenomaan vanhoja Tiuran 71 niin pidä niistä kiinni kaksin käsin.
Näitä esimerkiksi.

pohjaan, vaan yleensä ne nousevat pintaan! Niin hullulta kuin se kuulostaakin. Pellin soutu on koko ajan veneen liikuttamista. Peltiä siis pitää soutaa. Kannattaa kuitenkin harjoitella ja kokeilla.

siimapituus?

Lapun soutu vaatii omat niksinsä varsinkin käännöksissä matalassa rantapenkassa. Lohi voi ottaa ihan muutaman metrin päästä veneen perästä. Nousukalalle voi peltiä säätää vikkelämmäksi, mutta elokuun kojamolle semmoinen lonksuttava uinti on kuuleman mukaan paras - toki jonkinlaista omakohtaista kokemustakin on olemassa.

Siimanpituus 6-10m.

esim. Räsästä mennä vääntelemään? Voiko pellin uintia säädellä muulla tavalla? Isompi koukku ainakin rauhoittanee uintia.

Räsästä voi joskus tai aika useinkin joutua vääntelemään. Paras työkalu tähän on pullonkorkin avain ainakin mulla. Koukku pois ja perää suoremmaksi ja kokeilemaan. Pienikin taivutus voi muuttaa uintia huomattavasti eli kärsivällisyyttä tarvitaan. Paras malli tähän on se jota ei enään valmisteta eli 7g, mutta 10g vääntyy myös korkin avaimella aika mukavasti. uinti on kohdallaan kun lappu pyörähtää kahdesti ja vaihtaa suuntaa ja kahdesti jne. Soutaessa vavasta näkee kun vapa nytkähtää joka kolmannessa iskussa reilusti syvempään. Smedsin 20 on ehdottomasti paras lätkä kun koskelolla on poikaset ja vesi yli 15 astetta. Koukkua ei kannata isontaa vaan räsäseen pitää laittaa pieni yläkoukku joka myös vaikuttaa uintiin. Jos on mahdollista niin laittaa yhteen kelaan todella paksuun siiman esim. dacronia tai jotain joka on n. 1 mm paksuista ja sitten 1,5m tapsi 0.60 mm monofilia niin alkaa rävähtelemään. Paksu siima pitää lätkän aina vedossa ja näin se ei nouse pintaan vaikka soutaisi hiljempaankin.

Korpuan Paavo joskus vuosikymmniä sitten vinkkasi, että Räseen voi laittaa myös etukoukun, mutta se lätkä pitää laittaa varovasti veteen, jotta etukoukku pysyy sen sisäpuolella. On toiminut sekin.

lukkoleikari, vai pitääkö siihen lisätä vielä toinen leikari? Voiko ne olla perätysten, vai pitääkö se laittaa johonkin metrin päähän siiman "varrelle"? Jostain muistaisin tällaisenkin kuulleeni.

Meinaat ruveta soutamaan?
On meleko vaikea opettaa näin netinkautta.
Voisin antaa opastettuja lapunsoutu tunteja joella!

Käytän toisena riittävän kestokykyistä ns. tynnyrileikaria n. 30 - 40 cm:n päässä lapusta sen edessä siimassa. Oikein hyvin lonksuttava lappu ei välttämättä tarvitse tuplaleikaria.

sen siihen viitsii sitoa, niin siinähän se saa olla koko ajan, vaikka siinä siimassa olisi vaappukin välillä? Kerääpähän ehkä roskiakin kaiken lisäksi. Rasiassa on vasta perus kupari-hopea, mutta olen miettinyt josko hankkisi jotain ärsyvärisiäkin, vaappujen tapaan. Millä väreillä olet Kettunen parhaiten onnistunut?

Kannatta kokeilla Kapraalin lappuja.
99 , 55 , 9 , ja 7 . tässä muutamia mistä mulla hyviä kokemuksia .
Onnin tekemä seiska parempi kuin vanha malii , kestää kovempaa soutua

Sen verran olen ollit vanhoillinen, että jokilohelle olen tarjonnut kovin perinteisiä värejä; nousukalalle kirkasta; Otteja on ollut kokohopeisessa ja hopea-kulta väreissä. Myöhemmin elokuussa olen käynyt Tenolla harvakseen, ja mikäli vanhojen lohimiesten kertomuksiin on uskominen hyvinkin tummiin väreihin lohi ottaa (kupari, messinki, tervanruskea, tompakki), mutta itse olen saanut lohet käytännössä hopea-tompakki yhdistelmällä. Sitä kun olen käytännössä uittanut. Nuopemman pojan virittämä lappu on ollut paras, mutta viimeisen kalan jälkeen sen uintia ei olla saatu entiseen malliinsa. Hyvä kun tuli puheeksi, niin pääse käymään Pielisjoella laiturilla virittelemässä. Viime syksynä järveltä uistelimme järvilohta hyvällä menestyksellä, ja muutamat kovinkin kirkkaat äersykevärit pelasivat hyvin - joten taidanpa kokeilla kesällä niitä myös Tenolla.

Väri kannatta otta myös huomioon , periaatteesa sama juttu kuin vaapuissa .
Kirkkaala kirkasta , tummalla tumaa , pilvisellä/sateella ,hopeaa.
Yksi parhaista väreistä on halki hopeoitu .

vastauksista. Missäs vavassa tapaatte pitää? Laita- vai perävavassa, vai onko makuasia?

Näin se on .
Vavan kärki ei saa olla korkealla , jos esim , siimaa on ulkona vain noin 10-12 m.
Soutu vauhti pitää olle sellainen , että vavan nokka ei jatkuvasti hakkaa samalla rytmillä .Suosittelen aika notkeaa vapaa .

Tuossa uusimmassa kehuttiin 1. pelliksi sassin peltiä. Onko näin? Paketista suoraan siiman päähän vai pitääkö ensin pomppia tasajalkaa vähän aikaa sen päällä ja sitten vasta veteen?

Ensimmäinen lappulohi tarttui seuraavasti: Pojan, Timon kanssa olimme soutamassa ja poika laittoi lappua pyytämään, mutta vahingossa taittoi sen ohuen pellin mutkalle. Lappu ei nyt uinut ollenkaan. Kun moitin tapahtunutta - nyt se meni pilalle, poika väänsi sen suoremmaksi ja aivan kuin sattumalta lappuun tuli semmoinen lonksuttava liike. Ja siihen kaikki 3 kalaa yöllä tarttuivat perättäisillä laskuilla. Vertailimme myöhemmin alkuperäistä uintia, eikä se ollut läheskään samanlainen.Juttusarjan UK-lehteen tilasi talvella lehden päätoimittaja Veli-Matti Saksi - terveiset Tampereen suuntaan. Jospa siitä jonkinlaisia vinkkejä saavat Tenon varsinkin ensikertalaiset?