Keskustelu

Onko kukaan kuullut huhuja tai muita varmoja tietoja kuinka turistia kuritetaan tulevana kesänä. Lohisymposiumissa Jyväskylässä peloteltiin jopa meidän turistikalastajien puolelta aika lailla ja neuvottelut piti alkaa jo marraskuussa. Guttormi lupasi rajoittaa kulkutustakin.

Neuvottelut ovat käynnissä ja uskoakseni maaliskuun lopussa lopullinen sääntö tulee voimaan. Ei kannata maalata piruja seinille. Kovin suurella kädellä ei voi turistia enää läimiä. Saattaa ottaa nokkiinsa tästä ja lähtee muille vesille. Ja sitä ei kunnantalous kestä pitkässä juoksussa.
Ilmoitan heti kun saan uudesta säännöstä tietoa.

Päätökset tulee olla tehtynä 1.4.2010 mennessä. Vääntöä käydään kokoajan ja neuvotteluista ei ole paljoa tihkunut tietoja. Mutta Roope on oikeassa että kovia paineita rajoituksista on... Odotellaan.

Lapin TE keskus kyllä tiedottaa asiasta. Vai ELYkö se nykyyän onkaan.
Sieltä löytyy virallinen tieto asiasta

Iltaa! Kuka muistaa mistä vuodesta alkaen turistit ovat noudattaneet soutuaikoja? Eli milloin tuli aikarajoitus että ei voi soutaa esim. kellon ympäri? Pohdin tässä aikani kuluksi kun alkaa tuo sääntövääntö pikkusta hiljaa näköjään kiristyä.

Paikallista- ja ulkopaikkakuntalaista hyödyttävä ratkaisumalli olisi, kun päästäis eroon kellottamisista.
Se olisi helpotus (meille) paikallisillekin, kun ei tarvitsisi työtä tekevänä ja vain iltaruuhkaan kerkiävänä ruuhkauttaa jokea lisää.
Näin kalastuspaine jakaantuisi vuorokaudelle paremmin, eikä lohikaan stressaantuisi iltaruuhkan hirveästä rallista.
Lomalainenhan ei varmasti pidä kellottamisesta lomallaan, edes idologisista syistä.

Vaihtoehtoisena rajoituksena suurin osa kalastajista olisi varmasti valmis esim. vuorokautisiin kalakiintiöihin.
Tämä malli kohdentuisi kellotusta paremmin myös itse lohen suojeluun.
Eihän Tenon kalastussääntöä täällä foorumissa päätetä, mutta kaikki ehdotukset pitäisi ottaa pohdintaan.

ps. Meilasin ehdotuksen myös Pentti Pasaselle TE-keskukseen. EK

En tyhmyyttäni ymmärrä nykyisen kellotuksen perustelua, jossa "suojellaan" paikallista??
- Onhan niin, että jos paikkakuntalainen on normaali "yksivuorotyöläinen" (useimmat ovat), saisi hän "rauhassa" soutaa juuri silloin kun ovat töissä. Ja vielä perheellinen (useimmat ovat) menee iltatunnit kodinhoitoon.
- Tulos on se, että tämä paikallinen pääsee mieliharrastukseensa, kotitarvekalaa kartuttamaan pahimmillaan klo 20.45. Siis juuri kun ulkopaikkakuntalainen odottaa kalastuksensa alkamista? Joku jonossa vihaisesti vielä tokaisee että, "pitääkö paikallisen juuri nyt tulla etuilemaan?".
Tällaista "riidankylvösääntöä" minä en ymmärrä, - en millään..

Minulla, jonka kalastus ei ole kiinni kellosta, tulee silti noita kellottamisia omasta tarpeesta. Tähtään aina kalalle siinä klo 14 jälkeen, kun joki on hiljentynyt turisteista. Silloin on tyhjää ja pystyy lirkkimään niitä omia "pankkeja".
Mutta mitä oikeasti tullaan kalastuspaineeseen, ei se kasva lohta kohti tällä tavalla, sillä moni turisti kalastaa sen yöhetken. Ja silloinhan lohikin usein liikkuu. Ja kun tällä turistirajoituksella on juuri haluttu suojella lohta (vaparajoitus, soutuaika), niin nythän tässä juuri ohjataan turistia kalastamaan siihen "parhaaseen" aikaan, eli yöllä. Eli melkoisen häränpyllyn heittää nämä ajatukset lohensuojelusta.

Harri ja Esa varmaan muistavat millainen vaihtoehto esitettiin nykyiselle turistisäännölle, vuonna 1989. Olisiko se ollut parempi vaihtoehto, että turisti olisi päässyt joelle vasta torstaina klo 00.00 ja soutu olisi loppunut sunnuntaina klo 12.00? Neljä päivää yrittäjien mökit ja veneet tyhjän panttina?

todellakaan. Muutenkin matkailuyrittäjien pitää muutamassa viikossa yrittää pyörittää palveluita asiakkaille. Moni luulee, että raha kasvaa puissa ja kun sitten palveluiden taso laskee, siitä aletaan itkemään. Mutta kuinka pystyy näillä kuppausrajoituksilla yksikään matkailuyrittäjä pitämään koneistoa täysillä, jos asiakkaita ei määrättyjen tahojen vuoksi edes tahdota päästää tuomaan rahaa Utsjoen kuntaan.

Sellainen 50-60 kiloa filettä mukaan viikon reissulta on ihan sopiva kiintiö.

Hatun nosto Esalle ja Harrille. Tuo kellotus on oikeasti myrkkyä matkailu kalastajalle. Joella ei ole ruuhkaa kuin juuri klo 21.00 Osa puhuu että nyky säännöllä valvonta on helppoa. Pyh ei niitä tarkastajia yöllä näy.

ajelevat juuri siinä klo 21 tietämissä ja jos vilperiäijät ovat joella, niin hieman aikaa pusikoissa ja kun valvontavene on mennyt, niin rauhassa saa yön lirkkiä.
Kelloajat pois joelta ja näin kalastuspaine tasoittuu, kun suuri joukko ei tahkoa koko ajan niitä joen parhaita osia. Kyllä jokainen lohenliikkeitä seurannut tietää, mistä kohdasta kala löytyy kun se on aktiivinen, eli yöllä useinkin noustessaan.

Kyllähän tuo hyvä ajatus on mutta nuo kellonajat ei Tenolta lähde kovinkaan helpolla. Sama ku yrittäs norskeille selittää että mereltä pyydetyt lohetkin on pois kutukannasta.

Tasapainotettu ehdotus/ajatus (kun ei sitä kukaan kuitenkaan kuuntele tai noteeraa)
Kellonajat pois, saaliskiintiö 2 kalaa koosta riippumatta per maksettu lupa vrk.
Viikonloppurauhoitus sunnuntai aamusta kl. 9.00 maanantaihin kl. 19.00. Koskee niin paikallisia kuin turistejakin. Elikä paikalliset saa kalastaa joka luvalliselle päivälle 2 kalaa, luulis riittävän.
Kala ei ole kaikken tärkein, mutta tietysti maistuu aina silloin tällöin. Eihän kemijokisetkaan ennen jokapäivä syönyt lohta. Tenossa on pirusti muitakin arvoja kuin lohi. Lohi on vain syy miksi menemme nauttimaan Tenosta ja olosuhteista.

Hatun nosto asiallisesta keskustelusta. Itse uskon saaliskiintiön toteutuvan, ja hyvä niin. Itse haluaisin ensimmäisenä pois tuon vapakiintiön.Olisi niin mukavaa taas soutaa kahta perhoa ja kahta vaappua. Saisi omatkin tekeleet mahdollisuuden siihen lohi tärppiin.

Saaliskiintiötä on ehdotettu. Viimeksi asia oli esillä Levajoella olleessa kalastusoikeuksien omistajien (norjalaiset) ja osakaskuntien(Utsjokiset) välisessä neuvotteluissa /keskusteluissa.
Kalatutkija ja ELY-herra sanoivat ,ei ole mahdollista kun Tenon säännön 7 artikla ei anna siihen oikeutta. Tarkistin asian ja siinä ei ole mainintaa saaliskiintiöstä.
Neuvottelijat ovat ehdottaneet vain yökalastuksen kieltämistä elokuussa.
Kalastusaika olisi vain 07-19 välinen aika.(turisteilla)

LBT:n edustaja sanoi, että kalaturismia myydään alennusmyyntinä. Hän halusi lupahintoihin reilua korotusta ja luvalla hän tarkoitti vapalupaa eli nykyinen lupa oikeuttaisi vain yhteen vapaan ja vieheeseen ,lisää voisi ostaa eri hintaan.

Tuon hintapolitiikan ymmärtää kun tietää, että Norjassa hallinnointi kalastuksessa siirtyy LBT:lle ja se saa kaiken tuoton itselleen. Se huolehtii myös syntyvistä kuluista . Niimpä odotettavissa on vaikeat neuvottelut vuoden 2011 ja sitä myöhempien vuosien sääntöneuvotteluista.
Siellä arvostelivat kovin sanoin nykyistä fylkesmannia liian lepsusta suhtautumisesta Tenon kalastukseen.
Norjalaiset Olivat "huolissaan" lohen vähenemisestä joessa ja arvelivat sen johtuvan liian raskaasta kalastuksesta pääuomassa.
He olisivat valmiit vähentämään omaa kalastusta jos saisivat Suomalaiset vähentämään myös oman puolen kalastusta niin pääuomassa kuin sivujoissakin.
Tuo oli pääpiirtein se sanoma joka siellä tuli esille.

norjalaiset kalasta pääuomassa oikeastaan ollenkaan. Vähän kulkutusta ja verkkoja sitäkin vähemmän. Soutajia vain yhden käden sormilla laskettuna. Helppo siitä on luvata vähennystä, sillä lohet he ottavat vuonosta ja mereltä. Ja ottavatkin melkoisen ramakasti, kuten saalistilastoista nähdään.
Tokihan se merikalastukseen vaikuttaa, jos joki ei tuotakaan. Mutta se tuotto otetaan jo merestä pois, joten joki ei pääse tuottamaan. Siinä ei ole mitään jakoa turistin muutamalla vaapulla ja perholla lohensuvun jatkumisen suhteen. Nyt noustaan perse edellä puuhun ja oksat vain paukkavat vakoon.
Suomalaiset neuvottelijat nyt tiukkana joen puolesta ja selvät näytöt meripyynnin vähentämisestä norjalaisilta kenttään. Sittenkään ei jokipyynnin suhteen tarvitse tehdä mitään.
Onhan joessa pyydetty satoja vuosia, eikä kalakanta ole romahtanut. Mutta kun merelle tuli kiilanuotat, koukkuverkot, ajosiimat, troolarit, niin johan rupesi kalakanta heikkenemään. Ja sitten on helppo syyttää naapurimaan turistisoutajia, jotka hädin tuskin osaavat airoilla sotkea vettä (näin karrikoidusti, ei pidä suuttua) ja saavat kalan silloin, toisen tällöin, jos sitäkään. Järkeä saa mielestäni käyttää molemmin puolin rajaa.

Mitä soutaja x on mieltä että pitäisikö valtiosopimus avata? Ehkä sitä kautta päästäisiin jonkinlaiseen kompromissiratkaisuun pitkällä tähtäimellä. Turistikalastukseen tulee lähivuosina lisää rajoituksia/korotuksia, se on varma. Ja pitää muistaa että Tenoon nousevien lohien jokipoikasvaihe on vietetty suurimmaksi osin Norjan puolella olevissa sivujoissa!

Ensiksi Kala-Harri, käsitit väärin kirjoitukseni. En kirjoittanut ,että Norjalaiset vähentävät pääuomassa kalastustaan, he olisivat valmiit vähentämään kalastustaan meressä ja Ala-Tenolla ,se oli jutun juoni. En huomannut sitä kirjoittaa selkeästi.
Norjan puolella oli Tenoon myyty kalastuslupia hieman yli tuhat lupaa,sisältää niin vene -kuin rantaluvat. Rantaluvat olivat suurena enemistönä.
Kuinka paljon turistit saavat saalista riippuu kuka on tehnyt tilaston.

Mitä tulee valtiosopimuksen avaamiseen ,siitäkin oli puhetta mutta tuntui ettei se ole lähitulevaisuuden asia vaan etsitään helpompia keinoja lohen pääsemiseksi kutemaan ja nimenomaan isojen,yli kymmenen kilon kalojen,siellä on parhaat geenit Tenon lohen säilymiselle.Näin tutkijan suusta.

Onhan tuossa sopimuksessa varmasti fiilaamisen paikka mutta mutta, siinä on monia sellaisia asioita jotka saattavat aiheuttaa saman kuin silloin aikoinaan kun se oli neuvottelun alla.

Sen sanoivat Norjalaisetkin ääneen JOTAKIN ON TEHTÄVÄ JA MAHDOLLISIMMAN PIAN, KOHTA VOI OLLA MYÖHÄISTÄ.
EMME VOI VAIN ISTUA, ODOTTAA JA TOIVOA JOTAIN TAPAHTUVAKSI VAAN MEIDÄN ON ITSE RYHDYTTÄVÄ TOIMEEN HALLINTOVIRANOMAISTEN AVUKSI.
Ovat perustaneet työryhmän(ei Norjalaiset vaan tutkijat) jonka tavoitteena on geneettisin tutkimuksin paikallistaa minkä alueen/ joen lohta saadaan saaliiksi ja kuinka paljon.

Kyllähän "turistikalastajat" olisivat saaliskiintiöllä valmiita lohta suojelemaan (lyhyen kyselyni perusteella) ja Tenojokivarren yrittäjätkin ottaisivat kiintiön moninverroin mielummin kuin kassat tyhjentävän minuuttipelin jokivarteen. Aina on muistettava, kuinka paljon Utsjen elikeinorakenne on kiinni lohimatkailijoista, - ei heitä pidä karkoittaa huonolla sääntöpolitiikalla.

Lainaus ´Soutaja x:n hyvinkin perehdyttävästä kirjoituksesta:
Mitä tulee valtiosopimuksen avaamiseen ,siitäkin oli puhetta mutta tuntui ettei se ole lähitulevaisuuden asia vaan etsitään helpompia keinoja lohen pääsemiseksi kutemaan ja nimenomaan isojen,yli kymmenen kilon kalojen,siellä on parhaat geenit Tenon lohen säilymiselle.Näin tutkijan suusta.
Kun tilanne on jo positiivisella pohjalla, olisi myös talkoisiin liityttävä koko sääntö-, lupa- ja lakiorganisaation, eikä hakea vain itselleen helpoimpia keinoja.
- Norjalaiset ovat valmiit, Suomalaiset ovat valmiit ja kalastusmatkailijat ovat valmiit:
- Mikä mättää?

mitä Esa lopussa kirjoitti. Paljon porua mutta vähän villoja. Moni taho olisi todella valmis tähän hommaan, mutta kokouspalkkiot loppuvat juoksemasta, jos näitä lätkittäisiin kiinni. Monet pullakaffet jäisi juomatta, kun tapaamiset olisivat ohi.
Joo, varmasti käsitin väärin soutaja x:n kirjoituksen, mutta hyvä että tuli oikaistuksi. Meripyynnistä se kaikki lähtee ja sitten sieltä on noustava rauhallisesti jokeen.

Ongelma on mielestäni siinä ettei kokouksia ja yhteydenpitoa ole tarpeeksi. Se ei oikein riitä että ely-keskuksen pojat tapaavat mennä 1-3krt./v. tapaamaan vastakkaista osapuolta...
Esan kysymykseen että missä mättää?
Sanoisin että tuossa edellä mainitsemassani keskuksessa omine kalatalousnäkemyksineen!!!
Ely-keskus tietää esim. Utsjoen lohikannan tilan mutta ei reagoi mitenkään.
Norjalaiset tarjoavat keppiä mutta täällä ei tajuta asioiden todellista laitaa. Tuohon soutaja x tutkimukseen niin tulokset saadaan vasta 2013 ja sitä ennen monia asia jo muuttuu.

Vale, Emävale ja Tenon norjalaisten ja suomen paikallisten tilastot.
Aino tilasto mihin voi jotain perustaa on turistin saalistilasto suomen puolelta. Todennäköisesti kaikki muut tilastot ovat puuta heinää.
Kyllä norjanpuoleisen alatenon ja karasjoen saaliit ylittävät moninkertaisesti suomalaisten jokisaaliin, puhumattakaan meripyynnistä.
Kaiken perusta olisi luotettava tilastointi.
Kysyin kerran 70 luvulla pato-oikeudelliselta: onko tullut lohta, vastaus huonosti tullee. Kuinkas sattuikaan, satuin pari päivää myöhemmin rantautumaan jääkellarin kohdalle kun herrat lapio jäätä peräkärryyn ja kerrostivat kolmeen kerrokseen lohta ja sen jälkeen taas jäätä päälle, koppa peräkärryn pä'älle ja nokka kohti helsinkiä. No ne oli niitä aikoja.
Lohtahan tässä pitäisi suojella eikä joidenkin sidosryhmien etuja.

Tällainen syyttäävä alustus, ei tiedä hyvää neuvotteluratkaisulle.
JOTAKIN ON TEHTÄVÄ JA MAHDOLLISIMMAN PIAN, KOHTA VOI OLLA MYÖHÄISTÄ.
EMME VOI VAIN ISTUA, ODOTTAA JA TOIVOA JOTAIN TAPAHTUVAKSI VAAN MEIDÄN ON ITSE RYHDYTTÄVÄ TOIMEEN HALLINTOVIRANOMAISTEN AVUKSI.
- Peiliin pitää päättäjienkin katsoa.
Nyt hallintoviranomaiset osoittelevat sormillaan suomen kalastusmatkailijaa, jolla ei omaa edustusta näissä pöydissä ole.
Hyväntuuliset lomailijat ovat valmiita suojeluun, kunhan se ei pilaa heidän lomaansa. Lohi päivässä olisi ratkaisu, - kellokortti ei.
Siispä, peräänkuulutan nyt hallintoviranomaisia tueksi sopuratkaisuun.
Muut osapuolet ovat jo valmiita.

ps. Eläköitynyt työkaverini ruukas aina tokasta neuvottelun päätteeksi:
- Iäni ei auta, täytyy olla näyttöä!