Keskustelu

Olen pitkän hylkeen ampumista koskevan havainnointini perusteella tullut siihen tulokseen, että jäätyneen vesialueen päällä ampuminen tuottaa merkittävästi paremman osumatarkkuuden kuin avoveden päällä ammuttaessa. Tähän ei ole pääasiallisena syynä se, että jäätynyt vesilakeus ei heilu ampujan alla, vaan muut syyt. Nimittäin jään päällä ammuttaessa luodin lentoradan alainen vesimassa on yhdessä tasossa, kun taas avoveden päällä ammuttaessa veden pinnan korkeus vaihtelee tai aaltoilee. Veden pienet korkeuserot saavat aikaan sen, että luodin lentoradan korkeus hieman muuttuu paikallisesti, koska veden pinta edustaa maapallon gravitaatiokentän ekvipotentiaalipintoja. Tämä on selvää, jos ajattelette ampuvanne äärettömän nopealla luodilla maapallon pinnan suuntaisesti, jolloin gravitaatiokenttä vangitsee luodin ja se kiertää vakiokorkeudella maata, joskin hyvin matalalla. Selvää on, että hylkeen pyynnissä vesimassan vaihetlun aiheuttama gravitaatiokentän muutos näkyy myös luodin lentokorkeuden pienenä fluktiointina, jolloin osumapisteeseen tulee korkeushajontaa.

Kirjoitan taas kohta lisää, kun saan uusia ajatuksia.

Chameleon

Chameleon viisastuu ihan silmissä.

Jos korkeintaan parin metrin korkuiset aallot vaikuttaa gravitaatioon niin paljon että luodin osumapiste muuttuu,niin miksi kuun vetovoimaa ei huomioida patruunoita lataillessa tai rihloja tehtäessä? Kuu kumminkin kiskoo valtamerien pintoja metritolkulla ylösalas,vuorovedet on hieman voimakkaampi ilmiö kuin laineiden liplatus. Teoreettisesti voi toki pohdiskella vaikka mitä mutta aallonkorkeus ei liene metsästäjälle kovin oleellinen juttu...?

O.K:n väite aallokoista perustuu ala-asteen matikkaan!
A. kuinka lähellä vedenpintaa ammutaan. B. on yhtä kuinka nopeasti kannattaa hakeutua psygiatrin hoitoon!!
Never ever luoti joka ottaa max. 20cm ilmavirtaa ympäriinsä lentorataan niin miksi muuttaa lentorataa??... liian kauan yksin ilman kuuntelijoita!

Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ainakin teoriassa ;)

Gravitaatiovoiman merkittävyyttä ei usein ymmärretä. Jos .30 kaliberisella luotiaseella, jonka lähtöenergia piipun suulla on 4000J ampuu suoraan ylöspäin, niin luoti tulee kuitenkin gravitaatiovoiman pakottamana takaisin alas. Ajatelkaahan, että gravitaatiovoimat kykenevät kokonaan syömään tämän 4000J energian. Luotiin vaikuttava ilmanvastus ei selitä asiaa, sillä luoti tulisi joka tapauksessa takaisin alas maan pinnalle, vaikka ilmakehää ei olisi ollenkaan. Näin kun asiaa miettii, ei ole ollenkaan käsittämätöntä että veden vaihteleva pinta, joka edustaa maapallon gravitaatiokentän tasapotentiaalipintaa, vaikuttaa luodin lentorataan pystysuunnassa. Tulen tekemään myöhemmin avovesikauden aikana koesarjan, jossa ammun salmen yli toisella puolella olevaan maalitauluun ja todistan tämän teoriani oikeaksi.

Ei voi muuta kuin toivottaa onnea yritykseen.

Kiitos

Vai on Olkalla, ai sehän sivupersoona nyt Olga, suunnitteilla koesarja? Jousipyssyllä vai tritsallako sen suoritat?

Yhdessä Olkan kanssa suunnitellaan jo koejärjestelyä.

Olka on tietysti venäläinen villakoira. Ei liene kumminkaan sivupersoonasi. (En kuitenkaan ihmettele, vaikka olisikin).

Venäläinen villakoira on minun sivupersoonani. Hän keskittyy vanhoihin venäläisiin aseisiin ja kalibereihin.

aamulla jo klo viiden maissa kusikävelyllä.

Minä jouduin pidättämään jaskaa yhteentoista saakka.

Varmaan pukamasi verestivät!

rektaalivaivat tai ureaneritys kuulu näille sivuille. Järkeä käteen ja asiaan!!!

Silminnäkijä:

Chameleon viisastuu ihan silmissä.

elä nuolase ennen ku tipahtaa ei siitään viisastu...

hylkäämäni nikin uusiokäyttöön valjastikin.