Kalavesien kestävään tuottoon
Uuden kalastuslain tavoitteena on kalavesien suurin mahdollinen kestävä tuotto, päämääränä siis saaliiden turvaaminen ja parantaminen sekä kalavesien hoito.
Vuoden 2009 alusta käynnistynyt kalastuslain kokonaisuudistus työllistää laajaa joukkoa kalastusalan asiantuntijoita. Maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston osastopäällikkö Pentti Lähteenoja iloitsee siitä, että uudistuksen tavoitteista ollaan pitkälti yksimielisiä.
”Saaliin ohella lisääntyvässä määrin tärkeää on mahdollisuus monipuolisiin kalastuselämyksiin. Meillä suomalaisilla on muihin EU-kansalaisiin verrattuna poikkeuksellisen hyvät kalastusmahdollisuudet. Kalastuslailla on tarkoitus turvata edellytykset näiden mahdollisuuksien hyödyntämiselle. Kalastuksen tulee olla niin ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti kuin kulttuurisesti kestävää”, Lähteenoja sanoo.
Lähteenojan mukaan työryhmässä ja jaostoissa (4 kpl) ollaan innoissaan uudistusprojektista.
”Mitään kokousväsymystä en ole ainakaan vielä huomannut. Projekti on mittava, kalastuslaki on monikerroksinen kokonaisuus johon sisältyy paljon vanhoja erityisoikeuksia. Tämä uudistus tulee kuitenkin toteutumaan nopeammin kuin edellinen, hän arvelee ja muistelee edellistä kalastuslakiuudistusta 70- ja 80-luvuilla joka kesti kuta kuinkin 10 vuotta.”
Kalastusalueille näkyvämpi rooli jatkossa?
Uudistusta tekevän työryhmän välimietintö valmistui vuodenvaihteessa. Siinä kuvataan nykylainsäädännön kipupisteitä ja lakiuudistuksen keskeisimpiä haasteita. Mietinnössä esitetään myös alustavia uudistusvaihtoehtoja muun muassa rahoituksen ja valvonnan järjestämiseksi sekä elinkeinojen toimintaedellytysten parantamiseksi.
”Lakiuudistuksen myötä kalastusalueille saattaa tulla näkyvämpi rooli kuin aikaisemmin. Viranomaisen roolia ei ole mahdollista kasvattaa tuottavuusohjelman vuoksi. Lisävelvoitteiden asettaminen vesialueiden omistajille ei vaikuta mahdolliselta. Näyttää siltä, että viranomaisen ja omistajan lisäksi tarvitaan kalastusalueen kaltainen väliorganisaatio. Esimerkiksi valvontaan liittyvissä tehtävissä kalastusalueille voisi jatkossa antaa enemmän vastuuta”, Lähteenoja toteaa.
Hän mainitsee yhtenä haasteena vesialueiden osakaskuntien pirstoutumisen. Suomessa on tällä hetkellä noin 20 500 osakaskuntaa ja niissä noin 1,4 miljoonaa osakaskiinteistöä. Maanmittauslaitos on tehnyt tärkeää työtä edistäessään osakaskuntien yhdistymisiä.
”Pirstoutumisesta johtuen ammattikalastajien on nykyään monesti vaikea päästä kalavaroille. Myös kalastusmatkailulle tämä on iso haaste. Yksi vaihtoehto ongelman ratkaisemiseksi on, että kalastusalueet jatkossa voisivat tehdä laajempia ja yhtenäisiä vesialueita koskevia luparatkaisuja. Asia on kuitenkin mietittävä tarkoin suhteessa omistajan oikeuteen määrätä omaisuudestaan.”
Kalastaja maksaa itse harrastuksestaan
”Vaikuttaa siltä, että kalastaja maksaa myös jatkossa itse omasta harrastuksestaan, Lähteenoja sanoo. Rahoitusjaostossa on mietitty erilaisia vaihtoehtoja kalatalouden edistämisen rahoitusjärjestelmäksi. Esillä on ollut muun muassa yhden peruskortin malli, jossa kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekalastusmaksu yhdistetään.”
Uuden kalastuslain valmistelua jatketaan avoimessa, laajapohjaisessa yhteistyössä. Työryhmätyöskentelyn lisäksi vuoden 2010 aikana järjestetään useita alueellisia kuulemistilaisuuksia ja tehdään erillisselvityksiä. Työryhmä luovuttaa loppuraporttinsa vuoden 2010 loppuun mennessä. Uusi kalastuslaki menee eduskunnan käsittelyyn vasta vuoden 2011 vaalien jälkeen. Nykyisen kalastuslain valvontasäännösten uudistaminen on kuitenkin tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn jo kevätistuntokaudella..
Maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta löytyy lisätietoja kalastuslakiuudistuksesta. Kaikki työryhmien sekä jaostojen pöytäkirjat päivitetään ko. sivulle. Lakiuudistuksesta voi myös lähettää palautetta suoraan osoitteeseen kalastuslaki@mmm.fi.
Kalastuslakityöryhmän välimietintö
Tietoa kalastuslain kokonaisuudistuksesta
(Osatopäällikkö Pentti Lähteenojan haastattelu Maa- ja metsätalousministeriön Evä-uutiskirjeessä 1. helmikuuta 2010)